Eroaminen

Narsistit parisuhteessa/avioliitossa. Täällä voit keskustella kaikista parisuhteeseen, avioliittoon yms. liittyvistä asioista.

Valvojat: Karju, Notavictim

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (NUT ry.) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
Heli
Viestit: 1
Liittynyt: 04 Loka 2019, 08:39

Eroaminen

Viesti Kirjoittaja Heli » 04 Loka 2019, 09:53

Hei! Olen 41v nainen ja ollut narsistisessa parisuhteessa 15v. Meillä ei ole yhteisiä lapsia, emmekä ole naimisissa tai kihloissa. Asumme yhdessä. Olen miettinyt eroa pitkään, monta vuotta. Muutaman kerran yrittänyt mutta ne jääneet yritykseksi.
Nyt löysin asunnon, se on minun marraskuusta lähtien. Avaimet saan luultavasti puolen kuun jälkeen. Ajattelin tehdä asiat selväksi sitten kun minulla on avaimet. Siten minulla ei ole sitä ns harkinta/manipulointiaika mahdollisuutta.
Vihaan itsessäni säälin tunteita ja niitä ajatuksia että teenkö sittenkään oikein, mitä jos kaikki sittenkin on hyvin ja suurentelen asioita.... Ja pelko, olisiko vaan taas helpompi luovuttaa ja kärsiä, voida henkisesti ja fyysisesti huonosti...mistä mä löydän sen voiman ja rohkeuden avata suuni..
Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia tai olleita? Miten te olette selviytyneet tilanteesta?

Iuli
Viestit: 11
Liittynyt: 04 Loka 2019, 08:54

Re: Eroaminen

Viesti Kirjoittaja Iuli » 04 Loka 2019, 12:36

Olen samassa tilanteessa. Naimisissa, mutta ei yhteisiä lapsia. Juuri laitoin kyselyä parista asunnosta. Jos saisin voimaa lähteä marraskuusta lähtien. Minäkään en vielä tiedä miten saan kerrottua miehelle, siitä alkaa helvetti ja pitäisi jotenkin päästä sen jälkeen nopeasti lähtemään ettei hän manipuloi.

Lilja
Viestit: 9
Liittynyt: 02 Elo 2019, 21:31

Re: Eroaminen

Viesti Kirjoittaja Lilja » 04 Loka 2019, 20:06

Täällä samantyyppinen tilanne, tai siis asuntoja katsonut jo pidemmän aikaa ja myös hakeutunut ammattilaisen luo keskustelemaan asioista. Itse kun mietin lähtöä, tekisin sen mieluiten niin, ettei mies ole kotona. Olen myös varmuuden vuoksi selvittänyt esim missä olisi lähin turvakoti, johon pääsee 24/7, vain menemällä. Mieheni ei siis koskaan ole ollut fyysisesti väkivaltainen, mutta arvaamattoman ja aggressiivisen olemuksen vuoksi, olen ajatellut varautua.
Olet selvästi jo tehnyt päätöksesi, kun olet noin pitkälle päässyt, nyt onkin juuri se aika kun ei saisi luovuttaa vaan pää kylmänä pysyä päättämällään polulla. Tiedämmehän kaikki millaisia hurmureita voivat näissä tilanteissa olla, kun yrittävät kaikin keinoin saada mitähaluavat. Olen myös sitä mieltä että ammattilaisten apu on ehdoton, jotta tästä selviää!
Kyllä sydämesi tietää kun on saanut tarpeekseen. Tsemppiä!

Iuli
Viestit: 11
Liittynyt: 04 Loka 2019, 08:54

Re: Eroaminen

Viesti Kirjoittaja Iuli » 13 Loka 2019, 09:48

Olen miettinyt tätä lähtemistä paljon, kuinka se tulisi hoitaa. Niin paljon, että se tulee jo uniinkin. Välillä en muista, mikä on unta ja mikä on tapahtunut.

Olen jo päättänyt päivän, kun kerron, siitä pari päivää eteenpäin lähden. Minusta ei ole siihen, että lähtisin vain kertomatta etukäteen. Ja vaikka näin tekisin, pitäisihän se jossain vaiheessa yhteys mieheen ottaa kuitenkin ositusta ym varten.

En tiedä mistä revin rohkeuden kertoa miehelle, mutta kun on päättänyt päivän, niin tulta päin vain!

Iuli
Viestit: 11
Liittynyt: 04 Loka 2019, 08:54

Re: Eroaminen

Viesti Kirjoittaja Iuli » 03 Marras 2019, 12:02

Minun päiväni, kun olin päättänyt kertoa miehelle lähdöstä ja erosta, meni jo. Enkä lähtenyt tai kertonut. Siirsin sitä vielä kuukaudella. On se niin vaikeaa. En oikein tiedä, millä lailla se tulisi kertoa. Jos jotain positiivista, niin olen hakenut ammattiapua, enkä enää ole yksin tässä. Olen myös kertonut kahdelle ystävälle, joten minulla on vähän tukiverkostoakin.

Miten te muut, oletteko lähteneet? Olisi mukava kuulla, miten narsistin uhrit yleensä ovat kertoneet asiasta. Siitä löytyy hirveän vähän tietoa tai kokemuksia.

krassi
Viestit: 245
Liittynyt: 23 Syys 2013, 10:29

Re: Eroaminen

Viesti Kirjoittaja krassi » 03 Marras 2019, 16:34

Minä tein kaikki erojärjestelyt vähitellen vielä yhteisessä kodissa. Kun olin valmis, ilmoitin vain miehelle, että nyt lähden ja lähdin.

Lähtö oli minulta ilmoitusasia. Ei siinä mitään kertomista ollut. Riidat oli jo riidelty. En sortunut enää riitelemään enkä selittämään. Tiesin ne turhiksi.

Lilja
Viestit: 9
Liittynyt: 02 Elo 2019, 21:31

Re: Eroaminen

Viesti Kirjoittaja Lilja » 05 Marras 2019, 20:17

Niin. Näin. Itse olin katsonut itselleni hotellityyppisen asunnon johon voisin muuttaa 1.11, mutta tässä sitä edelleen ollaan. En ole saanut mitään aikaiseksi. Muuton suhteen siis. Muuten kyllä, käyn joka toinen viikko juttelemassa asioista, olen n kk sitten aloittanut kunnon liikunnan taas, laihtunut siinä samalla, saanut hyvää oloa ja lisää itsevarmuutta, olen suunnitellut menemisiäni niin kuin minusta tuntuu hyvältä, yritän siis keskittyä itseeni, itsekkäästi vaan yhä enemmän. Tässä pari viikkoa sitten oli viimeisin riita, itse yritin pysyä asiallisena ja selvittää mikä vaivaa, kun toisella suunnalla oli taas vastassa se alistava, uhkaileva, haukkuva hirviö. Tosin, täytyy myöntää, seuraavana päivänä hän oli kuin muuttunut mies, ne asiat joista olin sanonut, huomasi että kerrankin viesti on mennyt perille! Ihme juttu. Viime viikolla sain jopa ruusuja. Hämmentävää. Ehkä kasvava itsevarmuuteni ja tahallaankin hieman välinpitämätön asenne on ehkä herättänyt hänessä epävarmuutta. Valehtelisin jos väittäisin etten nauti tilanteesta, kun roolit ovat hetkellisesti toisinpäin. Tosin, tänään kun kaivelin vanhasta puhelimestani tietoja ja löysin mm sen yhden nauhoitteen riidasta jonka olen onnistunut nauhoittamaan, jossa hän on sanonut että minut pitäisi raahata hiuksistani portista ulos, tipahdin suht äkkiä taas maanpinnalle. Mutta, tärkein tehtäväni tällä hetkellä on hoitaa itseäni ja yrittää kerätä voimia tulevaan, mitä ikinä se onkaan.

minna69
Viestit: 18
Liittynyt: 05 Loka 2017, 06:29

Re: Eroaminen

Viesti Kirjoittaja minna69 » 06 Marras 2019, 15:51

Hei,
Älä vaan Lilja usko noihin hurmausyrityksiin nyt. Miehesi selvästi huomaa että jotain on kyseessä ja haluaa taas saada sinut pauloihinsa. Sitten kun taas luotat ja rakastat niin se rumba alkaa samaan malliin, vain pahempana.
Minä tein päätökseni salamaniskun varmuudella reilu 2 vuotta sitten. Olin kyllä jo tiennyt ainakin 10v että mies oli manipuloiva ja alistava, mutta kun olin niin rakastunut ja oli yhteinen bisnes, koti, lapset, kotieläimet ja asuttiin molemmat kaukana omista kotimaistamme ei lähdölle löytynyt mahdollisuutta, enkä kyennyt olemaan miehestä erossa kun hän oli minulle kuin huume. 2v sitten tapahtui jotain joka sai minut tuntemaan että nyt on se viimeinen tikki ja nyt se loppu. Piti sinnitellä siinä vielä puoli vuotta jotta bisnes saatiin myytyä. Miehelle sanoin että tarvitsen aikaa hoitaa itseni kuntoon ja lähden Suomeen. Hänhän tiesi että olin läheisriippuvainen häneen ja oli varma että palaisin, joten sitten puolen vuoden jälkeen pääsin lähtemään, mutta ne puoli vuotta piti esittää kuin mitään ei olisi huonosti. Mies kun on sellainen että valehtelee jopa itselleen. Hän uskoo ihan oikeasti valheisiinsa (esim että hänet on pienenä raiskattu, mikä ei pidä paikkaansa) ja nytkin mies uskotteli itselleen että minä olen niin sairas että pitää mennä Suomeen lepuuttamaan hermojani. Heti matkalla Suomeen lähetin postissa kortin jossa sanoin että en tule koskaan takaisin.

Siitä alkoi pitkä tie jossa taistelin paluuhalujani vastaan. Järki tiesi että mies on paha ja olisi vielä pahempi palatessani, mutta veri veti. Mutta pidin pintani. Mitä vähemmän olimme yhteydessä, sen helpompaa oli, mutta pienikin email tai soitto sai taas pääni ihan sekaisin. Mies rukoili ja itki ja vannoi että on muuttunut ja ymmärtänyt jne jne. Mutta kun ne lupaukset oli jo yli 10v sitten kuullut ja mikään ei silloinkaan muuttunut kuin pariksi kuukautta niin kyllä osasi pysyä poissa.

Kyllä siinä piti omaltakin osalta manipuloida sitä LapsiMiestä jotta sain osuuteni avioerossa jne. sillä heti kun vähänkin olin tiukka tai vihainen niin sota alkoi heti. Piti vaan myönnytellä ja silitellä jotta hän itse luuli päättäneensä antaa minulle osuuteni, kotini ja lapseni, kotieläimeni ja muuttaa toiseen maahan ja minä pääsin takaisin kotiin.

Kun kaikki oli vihdoin ohi nyt noin kuukausi sitten, ositus tehty, mies vielä viimeisenä (toivottavasti viimeisenä) yrityksenään saada minut mustasukkaiseksi toi kotikyläämme minua 15v nuoremman kaunottaren jonka oli tavannut viikkoa aikaisemmin siellä ulkomailla. Esitteli koko suvulle ja lapselle ja kaikille tutuillemme. Ja perään lähetti emailin että hän on tavannut naisen joka on Joka Miehen Unelma, mutta jos suostun palaamaan hänelle, niin hän luopuu naisesta. Minullahan ei olisi siinä mitään menetettävää, toisin kuin hänellä. Toivotin hyvää elämää Joka Miehen Unelman kanssa ja sanoin että minulla on liikaa menetettävää: vapauteni, mielenterveyteni, perheeni ja ystäväni.

Ei se ole helppoa lähteä, ja vielä paljon vaikeampaa pysyä poissa. Mutta asioilla on tapana järjestyä, luota itseesi, luota ystäviisi, luota ihmisiin jotka oikeasti rakastavat sinua. Se kannattaa.

Iuli
Viestit: 11
Liittynyt: 04 Loka 2019, 08:54

Re: Eroaminen

Viesti Kirjoittaja Iuli » 09 Marras 2019, 18:39

Minä uskon myös että mies näkee taistelutahtoni ja lähtö aikeeni. Tai sitten hän kuuntelee puhelintani :D Mutta joka tapauksessa, sen jälkeen kun hain ulkopuolista apua, hän on ollut tosi ystävällinen. Kaiken huippu on ollut se, kun olen lähdössä ensi viikolla työmatkalle, hän järjesti omat työnsä niin, että lähtee minun mukaani :shock: En kyllä tiedä onko se mustasukkaisuutta vai mitä? Hän myös on ripustautunut minuun ja kyselee että ethän jätä minua ikinä. Toki se tekee lähdöstä vaikeampaa, mutta ymmärrän kyllä että se on sitä marttyyiutta ja uhriutumista, jolla hän on aikoinaan saanut minutkin halpaan.

Toisena hetkenä, kuten tänään, hän sai raivokohtauksen siitä että olin äitini luona tänään tunnin pidempään, kuin olin etukäteen arvellut. Hän tekee sitä, että jälkikäteen sanoo, että jos olisin ollut kotona, niin hän oli suunnitellut meille yhteistä ohjelmaa, mutta ei se nyt onnistu koska olin niin myöhään. Syyllistämistä tuo kai on. Hän huusi niin että menin vessaan lukkojen taakse istumaan puoleksi tunniksi kun en enää jaksanut. Olisipa rohkeutta lähteä samoin tein.

Joka tapauksessa, tuommoisen huudon jälkeen lähtö on aina helpompaa. Nyt minulla on jo asunto vuoden alusta, vuokrasopimus on allekirjoitettu, joten lähtö on ns pakko :D

Vastaa Viestiin