surullinen tarinani

Voit kirjoittaa oman tarinasi.

Valvojat: Karju, Notavictim

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (NUT ry.) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
lonely11
Viestit: 2
Liittynyt: 08 Marras 2019, 13:12

surullinen tarinani

Viesti Kirjoittaja lonely11 » 11 Marras 2019, 13:41

Olin parisuhteessa ex mieheni kanssa vuonna 2010. Meillä on kaksi yhteistä lasta, tuolloin olivat ala-asteiässä. Olin tyytyväinen elämääni, mutta hieman yksinäinen sillä silloinen mieheni oli paljon poissa kotoa töiden takia ja olin yksin lasteni kanssa ja koin että jouduin kantamaan vastuun pääosin yksin.
Tapasin fb:n kautta vanhan harrastuskaverini, miehen. Aloimme keskustella paljon messengerissä. Olin yksinäinen joten juttuseura oli mukavaa. Sitten tämä mies alkoi soitella, kerroin jopa ex miehelleni että olin tekemisissä tämä vanhan yhteisen tuttumme kanssa. Hänelle se oli ok. Alkuun kaikki perustui vaan ystävyyteen, juttelimme harrastus asioista yms.. kuitenkin yhtäkkiä huomasin että hän haluaakin seksiä minulta. Olin hyvin imarreltu, mutta säikähdin ja pistin välit poikki. No mies ei suostunut siihen vaan keplotteli itsensä takaisin keskusteluetäisyydelle, selittämällä että voimme olla vain ystäviä. Olin hyväuskoinen ja uskoin häntä. Siitä se minun pyörittäminen alkoi, hän halusi olla kokoajan kanssani tekemisissä. Hän puhui niin kauniisti asioista että kukaan ei ole ikinä niin puhunut, olin kaunein ja fiksuin nainen minkä hän oli ikinä tavannut. Hän osti lahjoja minulle ja jotenkin tiesi aina etukäteen mitä halusin. Hän tiesi että halusin miehen joka ei olisi kokoajan poissa ja hän lupasi sen minulle, lupasi matkoja ja toi lahjoja.
Päätimme muuttaa erillemme ex mieheni kanssa, ja siitä se minun valloittaminen alkoi. Hän sanoi että tulee toimeen lasten kanssa erinomaisesti ja lupaa huolehtia lapsistani kuten omistani. Minun ei tartte enää koskaan haarstaa yksin, sillä hän on kiinnostunut valementamaan minua ja taloudellisesti tukemaan harrastustani joka oli äärettömän tärkeä minulle. Lupasi että lähtee iltaisin koiralenkille mukaani ( inhosin lenkkeillä yksin) lupasi ettei petä, valehtele ja sanoi että vaikka juo nyt välillä niin ei ole alkoholisti. Toi lahjoja minulle, osti lapsilleni trampoliinin, vei ulkomaanmatkoille. Sain syödä upeissa ravintoloissa, minut vietiin ostoksille niin että sain ostaa mitä vaan ja hän maksoi. Hän ei halunnut että kukaan tietää että olemme yhdessä, eli meidän piti salata suhteemme, sillä hän oli naimisissa ja pekäsi että hänen vaimonsa suuttuu. Hän sanoi että on helpointa kun kukaan ei saa tietää ennen kuin hän on virallisesti eronnut. No minun ex mieheni sai selville suhteemme oikean laadun ja paljasti sen julkisuuteen. Minua hävetti sillä olin halunnut olla rehellinen ja kertoa, mutta uskoin ja luotin kaikessa häneen, sillä hän oli hyvin vakuuttava.
No hän otti avioeron ex vaimostansa, ja siitä tuli hyvin likainen. Minusta leviteltiin puheita pettäjänä yms.. ja tyhmänä olin vain tehnyt niin kuin pyydettiin. Koin valtavaa syyllisyyttä sillä en halunnut valehdella, mutta olin hänen pyynnöstään tehnyt niin. Olin niin otettu hänen lahjoistaan ja rakkauden tunnustuksista että en osannut ajatella järkevästi.
En halunnut muuttaa tämän kaiken kaaoksen keskellä yhteen hänen kanssaan, mutta lopulta kuitenkin huomasin että hän vietti kaiken aikansa minun ja lasteni talossa ensin päivät ja viikon päästä jo yötkin. Hän vaan puhui minut kaikessa ympäri luottamaan häneen sillä hän tiesi miten oli järkevintä edetä ja miten saisin elämäni kuntoon, sillä hänhän rakasti minua yli kaiken ja olin hänen elämänsä tarkoitus.
Hän halusi naimisiin kanssani heti kun sai oman avioeronsa. Eli menimme 6kk päästä naimisiin. Hän joi kokoajan enemmän ja enemmän, vietimme uusperhe elämää missä hänen lapsensa vihasivat minua. Minä olin se turvallinen aikuinen lasten elämässä sillä hän oli kännissä viikonloput. Hän hyvitti juomistansa lapsillensa ostamalla heille kaiken mitä ne halusivat, minun lapseni kokivat jäävänsä huonommalle sillä heitähän ei tarvinnut hyvitellä. Vähitellen aloin huomaamaan että ei hän välittänyt pätkääkään minun lapsistani tai heidän toiveistansa, hänelle omat lapset ovat aina olleet parempia kuin muut ja sen hän näyttää selkeästi. Hän saattoi esimerkiksi valehdella lapsilleni menevänsä tankkaamaan autoa jotta pystyi lähtemään tekemään jotain kivaa oman poikansa kanssa ja jotta minun lapseni eivät olisi kinunneet mukaan. Hänen lapsensa saivat uudet tietokoneet, puhelimet ja jouluna ison summan rahaa. Minun lapseni eivät saaneet mitään sillä en pystynyt itse ostamaan koska olin pienituloinen. Kun kyseenalaistin asian niin hän suuttui ja huusi ja tuli iso riita. Meidän perhe elämää pyöritti joka toinen viikonloppu hänen lapsensa sillä muutoin jos uskalsin olla erimieltä niin tuli riita. Hänen exänsä haukkui minut harrastuspiireissä huoraksi, ja lapsillensa hän alkoi mustamaalata minua. Hänen lapset alkoivat suhtautua minuun hyvin vihamielisesti ja kaikki kriisiytyi sihen kun hänen vanhin tyttärensä 19-vuotiaana ulkomailla raivostui minulle sillä uskalsin sanoa että noin paljon suklaata ei osteta. Hän sanoi minulle että minä en päätä, sanoin että minä olen naimisissa isäsi kanssa ja jos meidän rahoilla maksetaan niin minulla on oikeus myös sanoa että ei käy. Hän kilahti ja ihmisjoukossa haukkui minut huoraksi ja kertoi että olin rikkonut heidän perheensä. Mieheni oli hiljaa eikä puuttunut mitenkään tyttärensä nimittelyyn. Olin shokissa ja itkin kotimatkan. Hänen tyttärensä häipyi ilmoittamatta alaikäisten siskojensa kanssa protestiksi taksilla pois lentokentältä ja kaikki lapset sanoivat että eivät suostu olemaan kanssani tekemisissä. He alkoivat vaatimaan että mieheni tulee heidän kotikaupunkiin tapamaan heitä, että he eivät suostu tapaamaan minua ja minun lapsiani. Sanoin miehelleni että se ei käy, että en hyväksy sitä. Jonka seurauksena hän häipyi lastensa luokse eli ilman ilmoittamista alkoi tekemään niin kuin lapset halusivat.
koko parisuhteemme ajan mieheni on riidan tullessa ottanut hatkat ja tullut takaisin vasta kun minä myönnän olevani syylinen ja pyydän anteeksi.
Olen saanut parisuhteemme alkuaikana hänet usein kiinni nettipettämisestä, siitä että hän on etsinyt seksiseuraa. Olen saanut hänet kiinni siitä että hän on yrittänyt iskeä parasta kaveriani ja pyysi kaveriani salaamaan sen jos he aloittavat suhteen. Ystäväni ei kertonut minulle vaan sain kaiken selville. Siinä meni se ystävyyssuhde. Noiden tapausten jälkeen hän laittoi puhelimeeseen lukituksen eli en päässyt näkemään että jatkoiko touhuja.
Siirryin hänen pyynnöstään hänen firmaansa töihin, ja sain selville että hän maksaa palkkaa yrityksestä ex vaimolle ilman että se tekee edes töitä. Suutuin, koska hän maksoi jo yli suuria elatusmaksuja ja elätti täysin kaikki lapsensa yksin taloudellisesti ja hän lupasi lopettaa. Hän soitti minun kuulleen ex vaimolleen ja sanoi että enää ei maksa palkkaa hänelle koska ei tee mitään töitä firmalle. Meni puoli vuotta kunnes huomasin että hän ei lopettanutkaan sitä palkan maksamista vaan valehteli minulle ja jatkoi maksamista koska halusi pitää myös ex vaimon tyytyväisenä. Kaikki meidän rahat menivät hänen vanhaan perheensä, hänen lastensa korkean elintason ylläpitämiseen ja siihen että hänen ex vaimonsa ei tarvinnut tehdä töitä eikä kantaa vastuuta omasta elämästään. Minä tein töitä, välillä kahtakin ja jos ostin jotain omille lapsilleni niin piti ostaa osamaksulla sillä hoidin yksin talomme asuntolainat, mies maksoi vaan joitain pikkulaskuja.
Juominen lisääntyi ja lisääntyi. Jos uskalsin sanoa jostain niin tuli heti valtava riita ja mies otti hatkat ja lähti kotikaupunkiinsa ryyppäämään määrittelemättömäski ajaksi. Hän laittoi minut estolle puhelimeeseen ja kun oli juonut jonkun aikaa soitti ja kertoi kuinka paska olen ja kuinka kaikki on minun vikaani ja tuli takaisin vasta kun otin kaiken niskoilleni. Jos estin hänen lähtemisensä niin hän töni minua, ja kerran löikin niin että silmä oli musta. Yhden kerran hän kännissä autossa ollessamme kun ajoin autoa, repi minua hiuksista haukkui lapsieni kuullen huoraksi yms.. ja sylki päälleni. Tämmöisiä tilanteita oli kauheasti, eli pelossa, jatkuvassa ahdistuksessa.
Mies alkoi kehittämään riitoja vaikka mistä että sai syyn mennä koti kaupunkiinsa juomaan. Minä kun olin niin kauhea että aloin laittamaan rajoja ja kieltämään juomisen lasten nähden. Lisäksi aloin vaatimaan oikeutta, kerroin että en ole yksin syyllinen kaikkeen ja vaadin keskustelua. Näiden minun vaatimisten jälkeen hän otti hatkat kun olin kaupassa tai lenkillä niin hän vaan hävisi. Itse kotona itkin ja olin peloissani ja olin valmis tekemään mitä tahansa että meillä olisi normaali liitto. Joten yritin saada rakkautta sillein että pyytelin anteeksi ja anelin tulemaan takaisin.
Sain hänet kerran pariterapiaan, ja se päättyi niin että kaksi terapeutti naista olivat ihan mieheni pauloissa. Mieheni valehteli heille ja kun suutuin niin ilmiselvästi syy oli minussa sillä minä en pystynyt hillitsemään itseäni ja miehenihän on niin ihana. Mieheni sanoi terapeuteille että ei todellakaan petä minua sillä hänellä ei ole mitään syytä pettää koska seksimme on niin hyvää. Ja seuraavana päivänä näin sähköpostissa viestin jossa hän pyysi panoa yhdeltä naiselta. Mieheni on niin taitava puhumaan että kaikki uskovat häntä ja minä olen se hullu..josta hän kärsii.
Jouduin lastebni tähden kieltämään kotona ryyppäämisen. Meillä oli hyvin kireä ilmapiiri koska hän ei pystynyt olemaan raittiina ja hän oli ilkeä minulle. Joten eräänä iltana kun olin lenkillä hän oli häipynyt, oli pakannut tavaransa ja katosi. Sähköpostissa oli eroilmoitus. Facebookkiin laittoi että on eronnut. Hän oli viikkotolkulla omilla teillä, soitti kännissä vihaisia ja itsetuhoisia puheluita. Hän esti minun yhteydenotot. Olen töissä hänen firmassaan, ja hän otti minulta työoikeudet pois. En tiennyt onko minulla töitä vai ei. Minut oli jätetty viestillä ja mies kadonnut. Olin ahdistunut, paniikissa ja aivan lähellä sitä että järkeni ei lähtenyt. Muutama ystäväni auttoi minua, muutti meille ja pakotti minut jatkamaan elämääni. En tiennyt saanko palkkaa seuraavana palkkapäivänä, en tiennyt joudunko kohta muuttamaan kotoani pois koska ilman palkkaa ei ole varaa maksaa lainaa. Olin ihan rikki. Sain kuulla että mieheni oli alkanut opettamaan vanhimmalle tyttärellensä minun töitäni, ja oli ilmoittanut tilitoimistoon että maksetaan vielä parilta kuukaudelta palkka kunnes hänen tyttärensä astuu minun tilalle.
kolmen viikon päästä näin hänet, hän ajoi kännissä autolla ja oli kauheassa kunnossa. Hän toi pyykit minulle pestäväksi ja lyttäsi minua huolella. Kuinka kaikki on minun vikaani jne.. kuinka minä olen paska ja hänen lapset nyt huolehtii hänestä. Hän muutti takaisin koska pyytelin anteeksi ja anelin ( en tiedä miksi tein niin). Olin varulta hommannut muualta työpaikan sillä pelkäsin että menetän meidän yrityksen työni. Joten kun hän oli viikonlopun uskotellut minulle että nyt hän on kotona ja avioliittomme jatkuu eikä hän ikinä enää hylkää minua yms.. sata kaunista lupausta hän teki sen mikä tappoi minut henkisesti kokonaan ja sai minut luopumaan uskosta rakkauteen. Hän tyhjensi asuntomme kokonaan omista tavaroistansa kun olin töissä. Tulin kotiin niin huomasin järkyttyneet ja hiljaiset lapseni kotona... ja tajusin että hän oli vienyt salaa kaiken minkä uskalsi vaan viedä ja taas esti kaikki yhteydenottoni. Olin niin rikki että halusin vaan kuolla, inhosin itseäni että luotin taas hänen lupauksiinsa.
Hän otti vaan yhteyttä kun soitti kännissä ja nyt hän uhkaili kokoajan itsemurhalla. Koska rakastin häntä niin soitin hänen lapsilleen ja kerroin että olen huolissani heidän isästänsä ja vastaus oli se että painu helvettiin akka äläkä sekaannut meidän elämään. Ilmoitin miehelleni että autan viemään hänet hoitoon, minnesota hoitoon. Jos menee hoitoon niin se on ainoa keino jatkaa avioliittoa muuten mun on pakko alkaa ajattelemaan itseäni ja elää yksin. No hän ei kuitenkaan halunnut luopua minusta ja antoi minun viedä hoitoon. Hän oli kuukauden hoidossa ja ajattelin että alkoholismi on syynä kaikkeen. ajattelin että nyt meidän elämä kääntyy hyväksi, viina on vaan ollut syyllinen kaikkeen. Ei se ollutkaan niin, vaan narsismi oli myös syynä hänen käytökseensä. Nyt hän on selvä mutta käyttäytyminen on samalaista.
Kun hän tuli hoidosta niin sain selville että hän osti selkäni takana talon kotikaupungistaan jossa hänen piti elää poikansa kanssa. Hän alkoi käymään viikonloppuisin siellä ja tuntui siltä että hän eli kahta eri elämää. Toinen minun kanssaan ja toinen vanhassa kaupungissa.
Hän totesi että minun on turha vaatia häntä pitämään lupauksia sillä hoidossakin sanottiin että hänen pitää ajatella itseänsä. Riidat oivat jatkuneet tähän päivään asti, hän on ollut 3-vuotta raittiina. Jos en toimi kuten hän haluaa niin hän ottaa hatkat, tai nykyään hän ei kuulemma riko lupaustansa koska hän vain lähtee minun nähteni, ja saahan aikuinen lähteä jos haluaa.
Kun yritän keskustella niin hän ei halua, kun saan vaadittua vaatimalla keskustelemaan niin hän huutaa kuin hullu, kertoo kuinka olen rasittava, ja kuinka hän haluaa minusta eroon ja on onnellinen lastensa kanssa koska he ovat fiksuja toisin kuin minä ja lapseni. Hän on usein luvannut lopettaa uhkailemisen, huutamisen ja haukkumisen ja nämä lupaukset hän pitää max viikon.
viime kesänä, minua ahdisti meidän vuokra mökillä ja päätin juoda viinihiprakan, koska hän sanoi että vaikka hän ei juo niin ei estä muiden juomista. En juo usein joten se nousi päähän hyvin nopeasti, ja uskalsin sanoa oman mielipiteeni meidän elämästä. Sillä seurauksella että kun menin nukkumaan ja heräsin yöllä vessaan niin huomasin että hän sekä hänen aikuisten lapsensa olivat jättäneet minut yksin ja he olivat häipyneet. Jouduin paniikkiin, yksin keskellä metsää ja mieheni oli laittanut minut taas estolle puhelimeeseen. Halusin lähteä pois, soitin omalle täysikäiselle tyttärelleni sillä olin hysteerinen. Minut on hylätty niin usein että se on minulle jo shokkeeraavaa. Tyttäreni tuella ja avulla pääsin sieltä pois ja kotiin. Mieheni meni takaisin mökille kun sai tietää että olin lähtenyt ja vietti lomansa loppuun lastensa kanssa ja päivitti someen kuinka ihanaa siellä on.
Olimme varanneet viikonloppu matkan ulkomaille, minun lapseni ja hänen nuorin täysi-ikäinen tytär lähti mukaan. Matka oli katastrofi, koko matkan ajan teimme sitä mitä miehen tytär halusi. Mies oli hiljaa ja tiuski koska hänen mielestään minun lapseni tekivät väärin kun tuomitsivat hänen mökiltä katoamisen. Viimeisen päivän vaan itkin miestäni tulemaan vastaan. Pyysin miestäni että ei itkuni takia lähde sillä en nyt kestä taas hylkäämistä, hän lupasi. Hän lentokoneessa lupasi kokoajan että ei hylkää ja asiat selvitetään jne.. sitten kunn päästiin suomeen niin hän imoitti et lähtee, oli kuulemma pakon takia joutunut lupaamaan sillä ei jaksanut kuunnella itkevää naista lentokoneessa. Eli hänellä oli oikeus valehdella. Joten hän katosi määrittelemättömäksi ajaksi taas, soitti välillä ja haukkui minut syylliseksi ja hän itse ei ole syyllinen muuhun kuin siihen että on sekaantunut minuun.
Mieheni ei muuten ole pätkääkään empaattinen, hän ei lohduta kun itken, hän ei ole ikinä halannut kun mulla on pahamieli. Minä olen kuulemma niin raskas ihminen että ei hän voi osoittaa empatiaa.
Miksi olen hänen kanssaan edelleen kun elämäni on tämmöistä helvettiä... siksi koska joka kerran sen helvetin jälkeen onkin pari viikkoa ihanaa. Hän tekee sovitut asiat, hän vie minua syömään, auttaa ja tukee minua. Joka kerta hän lupaa kuinka asiat muuttuu.. ja muuttuuhan ne pariksi viikoksi. Ja nuo pari viikkoa saa minut aina uskomaan siihen että asiat kääntyisivät paremmaksi.
Joka kerta kun alan ottamaan etäisyyttä, kun alan järjestelemään menoja yksin, en soittele hänen peräänsä ja alan itsenäistymään niin hän alkaa kuromaan minua kiinni. Kun riidan jälkeen lähden Helsinkiin tapaamaan kaveriani niin hän haluaa viedä ja hakea minut. Hän muutoinkin haluaa tietää aina mitä teen ja kenen kanssa olen. Kun minä vaadin samaa niin nousee tappelu. Hän ei suoraan kysy vaan utelee kiertoteitse ja loukkantuu jos ei saa olla menoihini osallisena. Hän päättää milloin tulee mukaan, sillä jos minä joku kerta pyydän häntä jonnekkin niin sillon hän ei pääsekkään.
Välillä saan tuntea olevani kuningatar ja välillä paholainen. Olen itsekkin ihan sekaisin kaikesta ja elän jatkuvassa stressissä.
Tyttäreni on suuttunut tai oikeastaan kerran sai raivarin kun mieheni kohteli minua huonosti. Tyttäreni purkautui ja kertoi että isäpuoli on tehnyt helvettiä heidän elämästään ja hän ei tunne kuin vihaa sitä kohtaan. Tyttäreni haukui mieheni naistenhakkaajaksi ja itsekkästi. Se oli valtava shokki miehelleni, hän lähti ja sanoi ettei voi asua tuommoisen ihmisen kanssa joka noin käyttäytyy samassa talossa. Sanoin että lastani en hylkää hänen takiansa sillä lapseni ovat minulle tärkeintä mitä voi olla.

Aina kun sanon miehelleni että sillä ei ole mitään oikeutta koskea minuun tai huutaa minulle, niin hän kääntää asiat niin että itse asiassa on minun syni että hän joutuu huutamaan minulle ja kuulemma ikinä ei ole ketään muuta kohtaan käyttäytynyt väkivaltaisesti kuin minua, eli sekin on minun syyni. Ja lopulta aina ajattelen että jos minä vaan voisin käyttäytyä eritavoin niin elämämme olisi parempaa jne..
Viime lomareissulla hän suuttuessaan tönäisi minua takaapäin, tarttui ranteesta ja käänsi minut ja sit sylkäisi naamalleni. Loppu tulos oli se että hän pyysi anteeksi vain sylkäisyä, ja väitti että mitään muuta ei tapahtunut. Hän on niin uskottava että välillä epäilen itsekkin itseäni ja luulen kuvitelleeni asiat. Minusta tuntuu välillä että tulen huluksi, sekoan.
Tiedän että pitäisi erota, kaikki sanoo että eroa ihmeessä. Mutta kun minulla ei ole voimia. Jaksan just ja just nousta sängystä, tehdä työt ja hoitaa lemmikkini. Pelkään eroa valtavasti, näiden lukuisten hylkäämisten myötä ja manipuloinnin myötä en usko pärjääväni yksin.
Tiedän että jättäessäni hänet hän heittää minut töistä pois, ja hän on sanonutkin että vaatii myös oikeusteitse osan minun omistamastani talosta, hänellä on kuulemma oikeus siihen koska hän on remontoinut sitä niin paljon. Haluan että lapsillani olisi edes koti. Olen tietyllä tavalla tottunut tähän helvettiin ja siskis elkään lähteä tästä pois. Vaikea selittää... ja sit kun uskallan ottaa etäisyyttä niin hän onkin maailman ihanin aviomies ja hurmaa minut taas, pitää ne lupaukset ja uskottelee että kaikki muuttuu.
hän lupasi minulle parisuhteen alussa kymmeniä asioita, ja nyt hän on todennut että tilanteet muuttuu ja hänen ei tarvitse pitää niitä, kun kerron mitä hän on luvannut.
Minun lapsilleni hän ei puhu, sillä hänen mielestään he eivät hyväksy häntä niin hänen ei tarvitse olla missään tekemisissä heidän kanssansa. Olen kahden tulen välissä ja se on hirvittävän rankkaa.
Nyt kun koin epäonnistumisen harrastuksessani niin hän totesi että jos vaan aina kuuntelisin häntä ja antaisin hänen valmentaa minua niin minä menestyisin paremmin, sillä hän osaa ja tietää asiat niin hyvin.a
Hänellä on hovi kotikaupungissa ja siksi hän viihtyy siellä.Hänen lapsensa mielistelevät koska haluavat rahaa, uusia puhelimia, jopa aikuisten lastensa vuokrat hän maksaa, ja maksaa nyt heille palkkaa firmastansa vaikka eivät tee töitä, muut työntekijät raatavat niskalimassa jotta firma tekee tulosta.
Tämmöinen on minun tarinani, tästä puuttuu satoja karmeita tarinoita.... mutta kaikkea ei edes jaksa enää muistella.