Sivu 1/1

Oma syyllisyys ja epävarmuus tapahtuneesta

Lähetetty: 11 Helmi 2020, 10:19
Kirjoittaja Eliisa85
Erosta on kaksi vuotta. Olen välillä kokenut olevani todella yli asiasta. Ajatukset ovat tuntuneet kirkkailta ja olen kokenut ymmärtäväni tapahtunutta. Nyt on taas ollut paha ja sekava olo. Suhteen lopussa olin todella ahdistunut ja pahoinvoiva. Tämä alkoi minulla purkaantua ympäristöahdistuksena, minkä vuoksi pidin tiukasti kiinni ympäristöystävällisestä arjesta. Ex-mieheni petti minua työkaverin (nykyinen kumppani) kanssa, valehteli ja sai minut tuntemaan itseni hulluksi (maalasi minut myös hulluksi terapeutille, jonka luona yritimme saada välejä kuntoon lapsen takia heti eron jälkeen. Terapeutti uskoi ja sain paniikkikohtauksen, mikä tuki exäni tarinaa).

Edellisenä viikonloppuna exäni pyysi, että haluaa käydä kanssani läpi suhdettamme ja eroamme kasvotusten. En suostunut tähän. Syyksi sanoin, etten uskalla, koska hän on käyttänyt niin harkiten manipulointia ja henkistä väkivaltaa minua kohtaan. Tähän totesi, ettei näe tehneensä niitä asioita, mutta minä saan tuntea kyllä niin. Kertoi tajunneensa, että hän halusi elää rutiininomaista arkea ilman tunteita (minulta halusi vain käytännön apua) ja yritti saada minua toimimaan samoin. Tämä selittää sen, miksen koskaan kokenut saavani empatiaa ja myötätuntoa, vaan vain käytännön ratkaisuja ja lauseita "miksi sä oot noin herkkä?" ym. Kerroin viestissä exälleni, että minulle tuo ympäristö on ollut hajottava ja lisännyt pahaa oloa, ahdistusta ym. Hänen vain käytännön apu minulta sai minulle aikoinaan olon, etten tunne miestäni ollenkaan, enkä saa koskaan antaa hänelle empatiaa ja aitoa läheisyyttä ym. Se rikkoi minut aikoinaan hajalle. Kun yritin saada näitä häneltä, hän saattoi olla kolme päivää kuin minua ei olisikaan ja totesi aikuisen pitävän pärjätä yksin. Kerroin hänelle myös kuinka paljon se satutti ja hajotti meidän perhettä (yksi lapsi), että hän vain lähti yhtäkkiä, ilman että halusi yrittää selvittää avioliittomme ongelmia. Valitsi mielummin uuden suhteen kuin meidän perheen. Tähän sanoi, että meidän perheen hajotti minun ahdistukseni, panikoimiseni ja alistamiseni. Alistamisella tarkoittaa sitä, että olin lopussa tarkka ymäristöasioista. Sanoi myös, ettei minun lopussa puhumishaluni tee minusta parempaa, vaan minun olisi pitänyt kuunnella häntä kun hän oli puhunut minulle. Kertoi sitten, että tämä hetki oli, kun hän olisi halunnut robotti-imurin (ei kestänyt koiran ja lapsen tuomaa hiekkaa) ja minä perustelin kantani sitä vastaan, eikä sitä hankittu. Pettämiseen, valehteluun ym. sanoi, että hän on sinut tekojensa kanssa, eikä minun tarvitse olla.

Olo on sekava. Tiedän olleeni raskas siinä ahdistuneessa ja paniikin täyttämässä olossa. Olen varmasti ollut raskas, ärsyttävä ja kaikkea muuta. En osannut olla pahassa olossani hetkeekään paikallaan, mikä ärsytti exääni. Syyllisyys on kova. Samaan aikaan mietin, että eihän se ole ihme, jos 8v. hyvin tiiviissä tunteita kieltävässä ympäristössä herkkä ihminen alkaa voimaan pahoin ja se näkyy. Ympäristöasiat olivat myös ensimmäinen asia suhteessa, josta pidin tiukasti kiinni, ja niissäkin tein myönnytyksiä jatkuvasti. Ja koen hämmentävänä sen, että toinen on tietoisesti pettänyt (valehdellut siitä vielä 1,5v. eron jälkeen), manipuloinut ym. ja ei ota siitä mitään vastuuta, vaan ulkoistaa sen minulle. Ettei voinut muuta, koska olin yksinkertaisesti niin kamala...

Re: Oma syyllisyys ja epävarmuus tapahtuneesta

Lähetetty: 11 Helmi 2020, 20:20
Kirjoittaja krassi
Nuo exät ovat kauheita. Olet päässyt vähällä, kun sinut leimattiin "vain" 8 vuoden kokemuksella hulluksi. Minut leimattiin hulluksi 16 vuodeksi. Kun muutin pois exäni luota, terapeutti kirjoitti yhteenvedon hoitojaksosta. Siinä lukee mm."Kaikenlaiset elämäntilanteen muutokset horjuttavat herkästi asiakkaan elämää aiheuttaen ahdistusta, pelkoja, masennusta ja unettomuutta. Myös aloitekyvyttömyyttä esiintyy ajoittain. Asiakas ollut aina sairaudentuntoinen ja hakeutunut itse hoitoon." Näiden sanojen siivittämänä otin avioeron, hankin itselleni asunnon toiselta paikkakunnalta, muutin sinne tyttäreni kanssa asumaan. Aloitin uuden onnellisen elämän.

Kyllä tuntui pahalta, kun luin myöhemmin kyseisen yhteenvedon. Ex mieheni oli pienellä paikkakunnalla johtavassa asemassa. Hän hurmasi koko paikkakunnan asukkaat. Kukaan ei tiennyt , mitä kotona neljän seinän sisäpiolella tapahtui. Miestäni pidettiin melkein jumalana. Häntä kunnioitettiin, koska töiden ohessa hoiti hullua vaimoa. Terapeutti oli täysin mieheni pauloissa. Asiat olivatkin päinvastoin, mieheni oli se sairas. Tällaista ei pitäisi koskaan kenellekään tapahtua.

Nyt ovat kaikki exän valheet paljastuneet. Olen antanut palautetta koko entisen paikkakuntani väelle. Entinen terapeuttini pahoittelee tapahtunutta ja sitä, että ei perehtynyt asioihini eikä uskonut minua. Se on laiha lohtu. Meillä on koko perheen asiat sekaisin. Lapset eivät tiedä, mitä tehdä, kun hyväksi luultu isä onkin patologinen valehtelija.

Re: Oma syyllisyys ja epävarmuus tapahtuneesta

Lähetetty: 13 Helmi 2020, 15:02
Kirjoittaja Eliisa85
Olen pahoillani kokemastasi. Minulla tosiaan ei ole ollut noin räväkkää ja rajua tuo narsistinen kohtelu. Mieheni on luonteeltaan hyvin vetäytyvää sorttia ja narsistinen kohtelu oli toinaan todella hienovaraista ja enmmänkin minun johdattelua ym. On todella taitava sosiaalisesti ja edelleen onnistuu manipuloimaan minua kun tuntee minut niin hyvin. Siksi varmasti oma epävarmuus siitä miten asiat olivat on toisinaan suuri. Toivoisin kuulevani onko muitakin, jotka ovat samassa tilanteessa.

Re: Oma syyllisyys ja epävarmuus tapahtuneesta

Lähetetty: 13 Helmi 2020, 18:33
Kirjoittaja Iuli
Luulisin että narsistin kanssa tuo No contact eron jälkeen on tosi tärkeä. Hyvä, ettet suostunut tapaamaan häntä!