Mikä kommentti tuntui kurjimmalta?

Narsistinen vanhempi voi aiheuttaa lapsilleen puutteita itsetunnossa, itseluottamuksessa ja selviytymisestä elämässä aikuisiässä sekä haasteita luottaa toisiin ihmisiin.

Valvojat: Karju, Notavictim

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (NUT ry.) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
Vastaa Viestiin
sätkynukke100
Viestit: 171
Liittynyt: 31 Heinä 2017, 21:26

Re: Mikä kommentti tuntui kurjimmalta?

Viesti Kirjoittaja sätkynukke100 »

Minä en tee äidilleni mitään narsisti diagnoosia, mutta kontrolloiva ja syyllistävä oli asioiden suhteen.. Eipä sitä omaa tahtoa saanut näkyä mitenkään. Meidän ajan lapsilla on ollut se kasvatus muutenkin erilaista.. Lasten on pitäny olla, niinkun vanhemmat meinaa, kilttejä ja nöyriä ja "näkymättömiä", lähinnä pois tieltä. Ei ole kysytty mielipiteitä, paitsi juur tuosta ruuasta.. Kouluruokaa ei voinu kehua, äidin ilme muuttui.. voi kysyä, kumpiko on parempaa.. hänen tekemänsä sama ruokalaji vai koulun. Miellyttää piti. Jos kävi joskus harvoin jossain naapurissa kylässä jonkun lapsen tykönä.. siitä syyllistettiin, että on huono sen takia. Aikataulut oli hyvin kontrolloidut. Jokaiseen asiaan vastattiin ei.. ennenkuin edes ehti kysyä. Rahaa ei annettu. Ei voinu puhua mitään asioista.. mitkä mieltä painoi. Ei otettu syliin, eikä halailtu yms. Tiesin kumminkin, että kyllä äiti välittää..oli joskus lempeitä katseita.. omalla tavallaan, minkä osaa ja mitkä eväät sille on annettu. Häpeä ja syyllisyys.. ne on kasvatuskonsteja ollut ennen..

Koen kuitenkin, että on ollut parempi koti.. kun joillakin muilla. Ei ole hakattu.. on ollut ruokaa. Niistäkin saa olla kiitollinen... ne kun ei ole itsestäänselvyyksiä tässä maailmassa.
rajallinen
Viestit: 196
Liittynyt: 06 Huhti 2016, 20:20

Re: Mikä kommentti tuntui kurjimmalta?

Viesti Kirjoittaja rajallinen »

Mietiskelin tässä että mihin kohtaan voisi kirjoitella vertaistukea? Kiitollisuuteen? Siihen ettei oltu hakattu ja oli ruokaa? Vai halusitkohan vertaistukea mihinkään? ;) Pikkuisen jäi syyllistävä fiilis koko viestistä "minä en tee äidilleni mitään narsisti diagnoosia" mutta kuitenkin tulit nimenomaan tähän ryhmään kirjoittelemaan? ;)
rajallinen
Viestit: 196
Liittynyt: 06 Huhti 2016, 20:20

Re: Mikä kommentti tuntui kurjimmalta?

Viesti Kirjoittaja rajallinen »

Oikeastaan voisin sanoa että juuri nuo kommentit tuntui lapsena ja aikuisena kurjimmilta, syyllistävimmiltä: "olisit kiitollinen" "se on sentään äitisi" jne joka on suoraa jatkumoa sille että omalla kokemuksella, omilla tunteilla ja tarpeilla, itsensä ilmaisemisella ei ole mitään väliä, mitään merkitystä. Se tuntuu samalta kuin "olet sentään hengissä".

Missä raja kulkee? Tällä hetkellä se kulkee itselläni juuri tässä.

Olen tässä narsistien uhrien tuki ry:n ylläpitämässä keskustelupalstassa sanoittamassa omaa kokemusmaailmaani, saamassa kosketuksen omiin ajatuksiini, tunteisiini, tarpeisiini johon minulla ei ollut mahdollisuutta lapsuudenkodissa. Jos minulle täällä joku sanoisi (ei ole sanonut ;) ) että minun pitäisi olla kiitollinen että "olen edes hengissä", vastaisin että minulle ei missään koskaan enää kerrota mitä minun pitäisi tuntea tai olla. Minä määrittelen ihan itse itseni. Tällä palstalla minulla on siihen ihan erityinen oikeus ja lupa. Se on suorastaan toivottavaa.

Noin. ;)
sätkynukke100
Viestit: 171
Liittynyt: 31 Heinä 2017, 21:26

Re: Mikä kommentti tuntui kurjimmalta?

Viesti Kirjoittaja sätkynukke100 »

rajallinen kirjoitti:Mietiskelin tässä että mihin kohtaan voisi kirjoitella vertaistukea? Kiitollisuuteen? Siihen ettei oltu hakattu ja oli ruokaa? Vai halusitkohan vertaistukea mihinkään? ;) Pikkuisen jäi syyllistävä fiilis koko viestistä "minä en tee äidilleni mitään narsisti diagnoosia" mutta kuitenkin tulit nimenomaan tähän ryhmään kirjoittelemaan? ;)
Ei todella ollut tarkoitus... miettinyt vain itsekseni, onkohan vai ei... Olen tällä palstalla lähinnä suhteeni takia. Ei liittynyt tuo diagnoosin teko- kommentti mihinkään muiden kirjoituksiin. Asia on vain mietityttänyt, onko äitikin... pienin askelin. Anteeks, jos sua loukkasin tai syyllistyit. Vähän sillai sarkastisesti sanoin tuon kiitollisuuden... yritin löytää omasta lapsuudestani hyvääkin. Onko se väärin? jaoin omia ajatuksiani omasta lapsuudenkodistani.. jos se auttais jotain muutakin, joka ei ole ehkä vielä ees ymmärtänyt (voin olla yksi niistä) oman kotinsa asioita, halunnut enemmän olla ajattelematta vieä koko asiaa... lykkäämällä sen taustalle. Tuntuu ittestä todellakin syyllisestä tulla tähän osioon miettimään omasta äidistä sellaista.... ei ole helppo asia mullekkaan. En ees hakenu vertaistukea, vaan kirjoittelin siis omia ajatuksia mun kodistani... että olisko mahdollisesti kyse myös tälläisistä asioista sielläkin. Ehkä jotain tukea hain ajatuksilleni... kyllä. Ei tänne taida uskaltaa kirjoittaa, ettei tule enemmän vain paha olo.
orjapoika
Viestit: 48
Liittynyt: 15 Kesä 2017, 13:26

Re: Mikä kommentti tuntui kurjimmalta?

Viesti Kirjoittaja orjapoika »

sätkynukke100 kirjoitti:
Koen kuitenkin, että on ollut parempi koti.. kun joillakin muilla. Ei ole hakattu.. on ollut ruokaa. Niistäkin saa olla kiitollinen... ne kun ei ole itsestäänselvyyksiä tässä maailmassa.
Tuota olen paljon miettinyt. Itse olen päätynyt toisellaiseen näkökantaan. Jos olisi saanut itse valita, synnynkö tähän p...a maailmaan tuolle naiselle, niin olisin sanonut, että kiitos ei, jätän väliin. Mutta, kun minun syntymästä päättivät muut henkilöt, niin olisivat saaneet miettiä pikkaaaasen paremmin kyvykkyyttänsä vanhemmiksi.

Tuota äidiltäni joskus kysyin, että mikä sai tekemään lapsia, kun kaikki näyttää olleen kovin mälsää meidän poikien kanssa.
"no, katsos lapsia vaan tulee" äitini pyrki vetäytymään vastuuta sillä verukkeella, että hokkuspokkus lapsi vain putkahti karvakauluksesta ulos. Esitin kyllä äidilleni, että minun tietojen mukaan lapsien tulemiseen voi kyllä itse vaikuttaa käsittääkseni. Mutta vastaus oli "kuule, niitä vain tulee" siis aivan toivotonta saada äitini vastuuseen yhtään mistään.

Ongelma onkin siinä, että minä olen itse ainakin jonkin verran häiriintynyt. Minulla on ollut kova työ siinä, etten ole jatkuvasti konfliktissa ympäristöni kanssa. Molemmilla veljeksillä on ollut elämässään kovan työ, että meidän elämä on pysynyt ns. normaalin ihmisen raameissa. Jos olisin ollut aivan hivenen enemmän häiriintynyt, niin olisin varmasti vankilassa pahoinpitelyistä tai jopa taposta.
En osaa olla kiitollinen ruuasta tai lämmityslaitteen tehosta, koska minun elämä pilattiin ja olen hirveän surullinen siitä, että huonolla tuurilla olisin pilannnut jonkun toisen elämän, koska olen häiriintynyt lapsuuden kohtelun takia. Minusta oli tulossa väkivaltainen ongelmaihminen, mutta onneksi pääsin jyvälle siitä, mikä minua riivaa.
sätkynukke100
Viestit: 171
Liittynyt: 31 Heinä 2017, 21:26

Re: Mikä kommentti tuntui kurjimmalta?

Viesti Kirjoittaja sätkynukke100 »

Ymmärrän tuon... Ja varmaan munkin tekstistä sen huomaa, että syyllisyys ja häpeä on ollu kuvioissa mukana meilläkin... ja niitä kantaa sisällään varmaan koko elämän mukana... Ainakin itseluottamus on senkin takia huono varmasti. Ei voi valita mihkä syntyy.. Taisin kirjoittaa kiitollisuudesta osittain juuri äidin suulla... hui... tämä asia kun on tosiaan mulle sellainen, etten ole tainnut ymmärtää ja käsitellä kotini asioita koskaan. Olen lukenut teidän muiden juttuja ja siitä olen alkanut ajatella asiaa enemmän.... alussa olen. Narsistisia on todellakin piirteitä äidissäni.. ja isälläni omat juttunsa.

Se on aivan kamala asia, miten suuri valta on kasvattajilla... alistaa, nöyryyttää, kyykyttää... lapsiaan... kun päässä on vikaa.

Niin tuli mieleen tuohon aloitukseen vielä.. Se oli kurjaa, kun halusi mennä äidin syliin alle kouluikäisenä.. muistan miten tuli torjutuksi. "Ei noin iso enää syliin tuu"
orjapoika
Viestit: 48
Liittynyt: 15 Kesä 2017, 13:26

Re: Mikä kommentti tuntui kurjimmalta?

Viesti Kirjoittaja orjapoika »

sätkynukke100 kirjoitti:Ymmärrän tuon... Ja varmaan munkin tekstistä sen huomaa, että syyllisyys ja häpeä on ollu kuvioissa mukana meilläkin... ja niitä kantaa sisällään varmaan koko elämän mukana... Ainakin itseluottamus on senkin takia huono varmasti. Ei voi valita mihkä syntyy.. Taisin kirjoittaa kiitollisuudesta osittain juuri äidin suulla... hui... tämä asia kun on tosiaan mulle sellainen, etten ole tainnut ymmärtää ja käsitellä kotini asioita koskaan. Olen lukenut teidän muiden juttuja ja siitä olen alkanut ajatella asiaa enemmän.... alussa olen. Narsistisia on todellakin piirteitä äidissäni.. ja isälläni omat juttunsa.

Se on aivan kamala asia, miten suuri valta on kasvattajilla... alistaa, nöyryyttää, kyykyttää... lapsiaan... kun päässä on vikaa.

Niin tuli mieleen tuohon aloitukseen vielä.. Se oli kurjaa, kun halusi mennä äidin syliin alle kouluikäisenä.. muistan miten tuli torjutuksi. "Ei noin iso enää syliin tuu"
Tuo on osa prosessia. Minä taistelin vuosia sitä vastaan, että tunnustan itselleni, että äitini on paha ihminen.
Äitimyytti istuu meissä lujasti, me haluaisimme, että äitimme on, kuten laulussa lauletaan "äideistä parhain"
sätkynukke100
Viestit: 171
Liittynyt: 31 Heinä 2017, 21:26

Re: Mikä kommentti tuntui kurjimmalta?

Viesti Kirjoittaja sätkynukke100 »

Niinpä. Sitä ihmetelly täs aikuisena... että kun en ole itse saanut kotona hellyyttä ja läheisyyttä... miksi olen silti sitä omilleni jakanut niiiiiiiiiin paljon.. miksei se ole periytynyt... No, syy voi olla todellakin tuo.. ettei narsistiset ihmiset sitä jakele pahemmin ja minä en ole sellainen.. Tässä sekin selvisi... mutta sitä olen ihmetellyt.. ja montaa muutakin asiaa, kun sanotaan.. "Kotoa kaikki on opittua lasten kasvatuksessa jne".. En kyllä menisi tuota allekirjoittamaan ainakaan omalla kohdallani.
orjapoika
Viestit: 48
Liittynyt: 15 Kesä 2017, 13:26

Re: Mikä kommentti tuntui kurjimmalta?

Viesti Kirjoittaja orjapoika »

sätkynukke100 kirjoitti:Niinpä. Sitä ihmetelly täs aikuisena... että kun en ole itse saanut kotona hellyyttä ja läheisyyttä... miksi olen silti sitä omilleni jakanut niiiiiiiiiin paljon.. miksei se ole periytynyt...
Hienoa, kun olet pystynyt katkaisemaan kierteen. Minä tuskin olisin selvinnyt, jos olisin syntynyt 20-vuotta aikaisemmin. Nyt on onneksi tietoa, vertaistukea ja ennenkaikkea ongelma on tunnistettu.

Jos sinä olet tunnekylmän lapsuuden jälkeen hoitanut lapsesi rakkaudella, niin juuri sinut Tasavallan Presidentti pitäisi palkita mitalilla :!:
sätkynukke100
Viestit: 171
Liittynyt: 31 Heinä 2017, 21:26

Re: Mikä kommentti tuntui kurjimmalta?

Viesti Kirjoittaja sätkynukke100 »

Niin, tuohon en osaa sanoa oikein mitään.... Eikä sitä hellyyttä ja läheisyyttä ole saanut mistään muistakaan suunnista lapsena. Tässä tapailusuhteessa, missä nyt olen muutamia vuosia elänyt, olen tullut torjutuksi juuri tuon läheisyyden suhteen.. tuttua juttua siis. Oliko mun pelastus se, että muutin kotoa pois jo teininä? Ei voi tietää.. Ei tässä nyt silti mitään mitaleja silti olla ansaittu.. Aina vois kaikki tehdä paremmin jne... mutta sitä välittämistä ja hellyyttä ne on saanu. Ja minä niiltä...

Aluksi pelästyin rajallisen tekstiä.. mutta se olikin hyvää ravistelua tähän aiheeseen, kiitos rajallinen :D
Vastaa Viestiin