Narsisti isovanhempana

Narsistinen vanhempi voi aiheuttaa lapsilleen puutteita itsetunnossa, itseluottamuksessa ja selviytymisestä elämässä aikuisiässä sekä haasteita luottaa toisiin ihmisiin.

Valvojat: Karju, Notavictim

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (NUT ry.) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
Miimi
Viestit: 8
Liittynyt: 22 Huhti 2018, 10:39

Re: Narsisti isovanhempana

Viesti Kirjoittaja Miimi »

Kiitos vastauksista teille ihan kaikille ❤️ Todella hyviä näkökulmia ja ajatuksia ja tunnistan niistä todella paljon asioita, mitkä nyt osuvat ihan täysin tähän meidän tilanteeseen. Olen lukenut teidän vastauksia aina uudestaan ja uudestaan ja yrittänyt vastatakin, mutta jotenkin tämä tilanne on niin rankka, etten sitten enää olekaan jaksanut kirjoittaa tai en ole tiennyt, mitä kirjoittaa... Mutta teidän kirjoitukset ovat auttaneet minua monesti tajuamaan, etten sittenkään ole vielä täysin sekoamassa.
Tuon asian, että ei tarvita sitä "narsisti"-sanaa niiden rajojen asettamiseen ym. niin olen nyt saanut sisäistettyä aika hyvin. Välillä vaan, kun toivon, että kaikki olisi taas vähän kuin ennen niin se sana hyppää esille ja mietin, että onko sittenkään mitään toivoa, jos hän todellakin on sellainen, mitä luulen eli appiukolla on narsistinen persoonallisuushäiriö? En ole edelleenkään nähnyt heitä sen jälkeen, kun melkein kaksi kuukautta sitten heiltä poistuttiin. Yhden kerran anoppi soitti mulle muutama viikko sitten ja yritti puhua miehensä puolesta vedoten väärinkäsityksiin ja siihen, miten hänen miehestään on nyt tehty uhri tässä kaikessa. Noin viikko sitten mieheni soitti heille ja yritettiin selvittää asiaa, mutta 3,5 tuntia kestänyt puhelu pyöri vain ympyrää ja huomasin appiukon olevan edelleen täysin samassa pisteessä ajatuksissaan, mitä silloin heiltä lähtiessä. Ei ota vastuuta mistään ja kaikki johtuu vaan muista. Välillä väänsi itkua vihjaten jostain vakavasta sairaudesta, mikä hänelle on tästä tilanteesta johtuen puhjennut, mutta ei kuulemma pysty kertomaan, mikä se on, kun se on jotain niin kamalaa. Ja välillä taas uhosi ja piikitteli ja hetken saattoi puhua melkein järkeviäkin, kunnes taas kielsi kaiken. Eli keskustelussa ei ollut taaskaan päätä eikä häntää. Itse odottaisin hänen myöntävän ongelmaansa ja jos mahdollista niin saavan siihen ammattiapua ja vasta sen jälkeen voisin harkita päästäväni häntä näkemään lapsia, mutta silloinkin niin, että pystyn itse olemaan koko ajan näkö- ja kuuloetäisyydellä. Mieheni taas ei näe ongelmaa, että lapsia veisi jo nyt heti tapaamaan isovanhempiaan ja vetoaa siihen, että on ne ennenkin ollu tekemisissä ja hyvin menny. Tilanne on mielestäni nyt kuitenkin muuttunut, kun tämä ongelma tuli esille, mistä on kyllä jo näin jälkeen päin ajateltuna ollut merkkejä nähtävissä jo heti alusta alkaen. Pelkään ihan tosissaan lasteni ja myös meidän koko perheen turvallisuuden puolesta, jos appiukko taas kokee hallinnan riistäytyvän käsistään, mutta mieheni ei sitä ymmärrä, koska sanoo, ettei isänsä ole koskaan ollut väkivaltainen. Mieheni kävi muutama päivä sitten vanhempiensa luona ja näki siellä kuulemma riutuneen, laihtuneen isänsä ja nyt hänellä on siitä paha mieli ja tuntee ilmeisesti kovaa syyllisyyttä asiasta ja haluaisi sen takia viedä tämän meidän pappan suosikkilapsen sinne käymään, kun kuvittelee ilmeisesti hoitavansa sillä isänsä kuntoon. Anoppi ja appiukko käyvät viikottain terapiassa nyt, mutta pelkäänpä, että siellä jää todellinen ongelma kokonaan hoitamatta, mikä se sitten ikinä onkin. Mieheni tarjoutui isälleen tukihenkilöksi mukaan terapiaan, mutta tämä perui sen heti, kun mieheni pyysi isäänsä olemaan rehellinen myös vaimolleen.
Ihan käsittämätön tilanne ja sekava, mutta onneksi saan teidän tuella edes välillä ajatuksia selkeytettyä. Toivon vaan, että miehenikin saisi ajatuksia järjestykseen paremmin ja pystyisi sen myötä ajattelemaan selkeämmin ja aloittamaan oman toipumisensa.
NeitiK
Viestit: 167
Liittynyt: 15 Joulu 2015, 22:54

Re: Narsisti isovanhempana

Viesti Kirjoittaja NeitiK »

Melkein kaikki, mitä tuossa viestissä kirjoitat, kuulostaa niin tutulta. Voimia sinulle, tuo on todella rankkaa, mutta hienoa, että pysyt vahvana. Et ehkä saa sille tällä hetkellä tukea näiden muiden mukana olevien ihmisten taholta, mutta näin ulkopuolisen korviin huolesi kuulostaa perustellulta ja tekisin varmasti itse samoin, kuin sinä nyt. Anoppisi ja miehesi tuntuvat lähtevän niihin läheisriippuvaisiin kierteisiin, jotka aikanaan olivat niin tuttu suo minullekin. Auttaminen, tukeminen ja niin edelleen, niistä oli todella vaikea perustella miksi tekisi toisella tavalla ilman, että tuntee olevansa paha ihminen (tai saa samalla sitä leimaa myös otsaansakin). Mutta: "Ei ole tervettä selitellä, peitellä jälkiä ja hoivata ihmistä, joka ei ota vastuuta omasta käyttäytymisestään. Sitä kutsutaan läheisriippuvuudeksi." Tuota en aikoinaan tajunnut.

Astetta huolestuttavampaa läheisriippuvaisuuden sokeudesta tekee se, että lapset otetaan mukaan "hoivaamispeliin". Ajattelin itsekin joskus, että lapsi piristää, olihan hän aina puhunut, miten lapset ja perhe ovat hänelle tärkeitä. Jossain vaiheessa ihmettelin, miksei hän tunnu käytännössä välittävän lapsista ollenkaan. Sanat ja se minkä näkee edessään - valtavan suuri ristiriita. Myöhemmin hän on kuitenkin osannut retoriikan ja sen, miten hän kärsii ilman kontaktia, onhan hän aina vain välittänyt ja halunnut muiden parasta. Miehesi ei välttämättä ymmärrä, miten vaarallisia hänen ajatuksensa tällä hetkellä ovat. On hyvä, jos pystyisitte jollain tapaa keskustelemaan asiasta. Tein itsekin ajatuksissani virheen aikoinaan, sen, että jos lapsen ajattelee "piristävän/auttavan" jotakuta, käyttää lasta välineenä. Lapsen kuuluu saada tukea omalle kehitykselleen aikuisilta, ei toisin päin. Lapsen ei kuulu hoivata tai pelastaa ketään. Se on hyvin vääristynyt tapa ajatella. Vaikka lapsi kuinka olisi tämänkaltaiselle ihmiselle "suosikki", kyse yleensä on jonkinlaisesta hyötymissuhteesta, eli hän laskee vain mitä voi hyötyä tämän lapsen suosikkina pitämisestä (näin ainakin tulkittuna omien kokemusteni valossa).

On surullista lukea niin monia samoja asioita tekstistäsi, jotka suuntaavat siihen suuntaan, että asioiden rehellinen kohtaaminen, myöntäminen ja työstäminen on todennäköisesti turha toivo tämän ihmisen kohdalla, tai vähintäänkin hyvin vaikean prosessin kautta tapahtuvaa. "Kaikkien keinojen peliin ottaminen" eli vetoaminen sekä pelotteluun, sääliin, omiin sairauksiin, syyllistämiseen ja ties mihin vuorotellen ei ole mitään yksinkertaisinta puolustautumista. Samalla hänen ympärillään häärii yhä epäterve hovi, joka selittelee hänen käyttäytymistään ja siten ylläpitää hänen valtaansa. Tätä kirjoittaessani toki peilaan aika paljon omiin kokemuksiini, siitä nämä ajatukset.

Mukava, että koet tämän paikan hyvänä kirjoitusalustana, asioiden ulos kirjoittaminen jäsentää yleensä hyvin tilannetta, ja tällaisen keskellä onkin tärkeää pitää edes jonkinlainen selkeys omassa päässä.
Vastaa Viestiin