Sivu 1/1

Onko äitini narsisti?

Lähetetty: 26 Kesä 2019, 23:27
Kirjoittaja Kettu
Olen jonkin aikaa perheeni ongelmia pohtiessani miettinyt olisiko äitini mahdollisesti narsisti. Perheeni elämä on jotenkin aina pyörinyt äidin tunteiden mukaan. Jos äidillä on hyvä päivä, tulee muillakin olla, (ja itse ainakin pidättelen koko ajan henkeä, että milloin se keksii jotain mistä hermostua) ja jos äitiä harmittaa, kaikki hauska perutaan ja hyvän ruoankin syömisestäkin syyllistetään.
Äiti tykkää olla aina huomion keskipisteenä, pitää pitkiä monologeja omista asioistaan tai aiheista, jotka häntä kiinnostavat. Muut saavat harvemmin puheenvuoroa, ja äiti loukkaantuu, jos muut haluavat vaihtaa puheenaihetta tai puhua keskenään. Hän loukkaantuu hyvin herkästi pienistäkin asioista, ja loukkaantuu varsinkin siitä, jos joku on hänelle loukkaantunut. Hänellä on jatkuvasti tuntikausia kestäviä riitoja muiden perheenjäsenten ja sukulaisten kanssa, mutta syyn näistä hän vierittää aina muiden niskoille ja epäilee useimmilla persoonallisuushäiriöitä.
Itseään hän kehuu usein ja esittää vähätteleviä arvioita isästä ja meistä sisaruksista. Esim. yksi meistä on aina ollut erittäin vaikea lapsi, ja toinen hänen mukaansa sosiaalisilta kyvyiltään kehno. Kaikki hyvät piirteet mitä äidin mukaan meillä on, olemme perineet äidiltä, ja huonot vastaavasti isältä.
Riidoissa ollessaan hän kulkee juoruamassa kaikille tästä hankalasta ihmisestä, usein kyseisen henkilön kuullen (julkista nöyryytystä) ja vaatii muita perheenjäseniä asettumaan puolelleen. Jos emme puolusta häntä, hän loukkaantuu.
Kaiken kritiikin hän ymmärtää hirvittäväksi syytökseksi, joka sitten oikeuttaa törkeät, ilkeät puheet, ja joissain tapauksissa jopa väkivallan. Esim. työkaveri oli häntä töissä kritisoinut siitä, ettei hän anna muille kokouksessa puheenvuoroa, joten hän tulkitsi tämän kyseisen työkaverin ilkeydeksi, joka johtuu hänen mukaansa siitä että tämä on äidille kateellinen. Jos muilla on negatiivisia tunteita, jotka liittyvät hänen käytökseensä, hän loukkaantuu, koska ymmärtää nämä tunteet syytökseksi.
Isälläni taas ei ole mitään omia ystäviä tai harrastuksia, mielipiteet hänellä on aina kaikesta samat kuin äidillä, ja äidin riidoissa hän asettuu aina automaattisesti äidin puolelle. Isä purkaa meihin näissä tilanteissa raivoaan huutamalla, nimittelemällä ja väkivaltaisella käytöksellä, mutta leppyy heti äidin leppyessä, eikä pyydä käytöstään anteeksi muilta kuin äidiltä. Isä kantaa äidille eteen aina kaikki ruoat ja tavarat, joita hän haluaa, koska äiti on aina joko sairas tai väsynyt tai hän ei osaa (esim. käyttää mikroa). Isän sairastaessa äiti vain syyttelee, esim. miksi teit näin ja noin, olisihan sinun pitänyt tietää mitä siitä seuraa. Väkivaltainen käytös ja riidat tulee salata, ettei äidin maine mene, ja ulkopuolisille kertomisesta syyllistetään todella rankasti.
Mitä mieltä olette, kuulostaako tämä narsismilta vai enemmänkin joltain muulta ongelmalta? Isäni käytös minua myös hämmentää, mutta en oikein hahmota mistä hänen kohdallaan on kyse.

Re: Onko äitini narsisti?

Lähetetty: 06 Heinä 2019, 00:49
Kirjoittaja Lydie
Kuulostaa että jos ei äitisi ole narsisti, niin ainakin narsistinen nainen. Isäsi sitten puolestaan mahdollistaja - näinhän se yleensä menee. Itse olen ollut tietoinen äitini narsismista jo noin 25 vuotta, lukioaikana googletin aihetta ja sieltähän se sitten tuli vastaan ihan päivän selvänä. Siitä huolimatta asiat ovat alkaneet vasta ihan viime aikoina loksahdella kohdalleen, ikään kuin näkisi metsän puilta. Tulee mieleen Youtube videoita katsoessa tai muiden kokemuksista lukiessa, että juuri tuostahan siinä oli kyse. Eikä enää yritä aina ajatella asioista ihan parhaimmasta kulmasta käsin tai jatkuvasti selitellä toisen hyväksi. Olen vakaasti sitä mieltä, että ei kukaan ihan tyhjästä ala epäilemään vanhempaansa persoonallisuushäiriöiseksi, koska tähän liittyy dilemma jonka suhteen luontainen pyrkimys on ajatella parhaiten päin.