Narsisti 'haistaa' uhrin

Valvojat: Karju, Notavictim

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (NUT ry.) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
Notavictim

Re: Narsisti 'haistaa' uhrin

Viesti Kirjoittaja Notavictim »

Mä olen ollut kahdestikin narsistin uhrina ja tuolloin muistan olleeni heikko ja janonneeni hyväksyntää. Vanhemmiten näytin jo olemuksellani, että kerskailijat eivät kiinnosta minua vähääkään ja tein hyvin selvästi tiettäväksi, että minua ei kohdella miten huvittaa. Sen jälkeen olin monille hullu ämmä, mutta vuosia tässä on jo hyvässä parisuhteessa oltu. Ja narsisteille nauran päin pläsiä.
heaven

Re: Narsisti 'haistaa' uhrin

Viesti Kirjoittaja heaven »

Kyllä se vain on niin, että narsisti löytää jollakin ihmeen keinolla uhrinsa. Itse olen luonteeltani kiltti, empaattinen ja toisten ihmisten tunteista välittävä. Siis juuri oikeanlainen kumppani narsistille, suorastaan ihanteellinen. Ja tämän huomaa ja ymmärtää itse vasta ajan kuluessa. Narsistin rakkaus on jotain aivan toisenlaista kuin miksi itse ymmärtää toista kunnioittavan ja arvostavan parisuhteen olevan. Narsisti käyttää näitä ihmisen kauniita ja herkkiä puolia häikäilemättömästi hyväkseen ilman syyllisyyden tunteita. Narsisti todellakin saa määrätynlaiset ihmiset ripustettua tunnekoukkuunsa, joka on ja pitää! Aivan hirvittävä vuosien mittainen kokemus!
Tarvitaan paljon tietoa narsismista, jotta ymmärtää narsistin käyttäytymisen syvimmän olemuksen. Tiedon avulla oppii ymmärtämään itseään ja voi kaiken jälkeen antaa itse itselleen paremman elämän tulevaisuudessa arvostamalla itseään terveellä tavalla.
Narsistin uhrit joutuvat käymään hirvittävän koulun, aivan järjettömän rankan tien. Ilman tietoa, vertaistukea ja muuta apua, narsistin uhrista on vaara jäädä jäljelle rikkinäiseksi revitty, maahan poljettu ihmisraasu. Ja tästähän narsisti ei välitä lainkaan. Hän välittää vain itsestään vaatimalla kaikilta itselleen kaiken huomion. Edelleen ajattelen, miten surullista on, että tällaisia ihmisiä pääsee kasvamaan ja kehittymään keskellemme. Ja yhä vain enemmän ja enemmän.
Kristian
Viestit: 5
Liittynyt: 17 Loka 2013, 08:44

Re: Narsisti 'haistaa' uhrin

Viesti Kirjoittaja Kristian »

Tämä ihminen (tai ihminen vain hyvin rajoitetussa mielessä, koska hän ei toimi ihmismäisesti, vaikka on biologisesti samaa lajia) etsii sinusta vaikka pienen pientä aukkoa, ja täyttää sen. Koska rakastut häneen (tai oikeastaan rakastut hänen rakastamiseensa, joka on sinun oma narsistinen ongelma, koska et rakasta itseäsi tarpeeksi). Nyt sinä toimit normaalisti - koska olet rakastunut, avaudut ja aukko suurenee. Mutta koska hän ei välitä sinusta, hän tarjoaa vain kipua - joudut täyttämään kolon omilla haavekuvillasi. Ainoa keino repiä hänet irti itsestäsi on käydä läpi kaikki eroprosessin vaiheet (joihin et saa mitään apua toiselta osapuolelta, koska toista osapuolta ei koskaan ollutkaan) ja huomata että aukko on nyt suurempi kuin se alunperin olikaan. Kukaan ei ymmärrä sua, koska ei ymmärrä miksi olet rakastunut hirviöön (tai sitten ei ymmärrä miksi irtaudut ihmisestä joka on niin ihana ja hurmaava). Sitten kun aukko on täyttynyt ja olet viimein ehjä - uskallatko rakastua uudelleen?
Tämä on kummallinen ilmiö- ikään kuin loinen, joka syö sinun sieluasi, mutta ei oikeastaan hyödy siitä mitään vaan jatkaa tuhoaan muualla tulematta koskaan kylläiseksi.
Se, miksi narsisti kykenee tähän, on se, että osa hänessä etsii lakkaamatta järjestystä ja selitystä omaan tyhjyyteensä. Tutkimalla toista hän ikään kuin luulee tutkivansa itseään, ja hallitsemalla toista hän saavuttaa hetkellisen vallan tunteen omaan sisäiseen kaaokseensa joka ei saavuta koskaan hänen tietoisuuttaan. Tapahtumasarjat suhteessa toiseen ihmiseen ovat jossakin hänen oman itsensä ulkopuolella, eikä hän löydä omille toimilleen syy-yhteyttä vastapuolen kärsimyksiin. Päin vastoin hän selittää niiden olevan lähtöisin juuri uhrista itsestään ja hän saa uhrinkin ja usein muutkin ihmiset uskomaan niin. Lievät tapaukset voivat parantua, miksei vakavatkin tavallaan, mutta kun tuska saavuttaa tietoisuuden sen on niin syvä, että narsistin psyyke hajoaa täysin.
wilma
Viestit: 1
Liittynyt: 20 Loka 2013, 15:39

Narsisti, elekielen opiskelija

Viesti Kirjoittaja wilma »

Minun narsisti miesystäni, aika alussa monesti kysyi" haluatko sitoutua ja elää parisuhteessa", monesti sain selitellä ja vannoa että kyllä.
Jotenkin vaistosin ettei hänelle voinut sanoa että päivä kerralaan, ihmettelin hänen kiirettä!
Hän usein alkuun kyseli "mitä muru miettii?", niin paljon että koin sen ahdistavaksi.Ei kelvannut vastaus " en mitään".Oli pakko jotain sanoo vaikka itsestä tuntui etten miettinyt mitään mainitsemisen arvoista.
Hän muutaman kuukauden seurustelun jälkeen oli varma että tuntee eleeni ja ilmeeni ja tietää milloin mietin jotain,loppu aikoina jopa hän oli aistivinaan minun äänen sävyn puhelimessa laskevan tai nousevan ja teki siitä omat johtopäätökset mitä en millään voinut ymmärtää enkä korjata,hän sanoi että ajattelin niin ni asja sitten oli niin.
Oli ahdistavaa olla samassa huoneessa joskus kun pelkäsin pienen riidan poikasen jälkeen, että nyt se taas seuraa minun eleitä ja ilmeitä ja kuuntelee huokaustani tai äänen värinää jne.
Tämä mies sanoikin kerran, että ex.s. niin ja näin ja hän siis tulkitsi minua ex.sän käytöksen mukaan, ainaskin jonkun aikaa!!
Hän ei itse huomannut että minä seurasin hänen ilmeitä ja eleitä etten suututtas häntä.
Hänen kirjahyllyssä näin kirjoja jotka kertoivat elekielestä, hän siis tietoisesti tutkii muiden ihmisten käytöstä jotta oppii siitä ,kuinka meitä huijataan.
tämä mies kertoi myös että oli ulkomailla ollut pari viikkoa ja tutkinut itseään "kuka minä olen" silloin uskoin jutun.
Monesti kun riideltiin hän hoki"kuka oikein on" tarkoitti siis minua,minä sanoin anna ajan kulua niin opit tuntemaan, kauhee kiire muka oppii tuntee minua ja aina esitti asjan niin ettei uskonut että olen tälläinen kuin olen!
Mahtoikohan tämä narsisti tietää olevansa narsisti??
Kristian
Viestit: 5
Liittynyt: 17 Loka 2013, 08:44

Re: Narsisti 'haistaa' uhrin

Viesti Kirjoittaja Kristian »

Wilma, tuon tasoinen persoonallisuushäiriö kuin tolla sun ex-kaverilla on, on todella vakava tila. Ihminen on niin itsekeskeinen, että jos omassa toiminnassa on jotakin pahasti viallakin, niin hän joko etsii syyllisen muualta tai kieltää jopa itseltään asian olemassaolon. Musta kuulostaa että sä olet itse aika perushyvällä itsetunnolla varustettu, niin et kietoutunut tuohon kaveriin liian syvästi, vaikka olitkin pelissä mukana vähän aikaa.
selma

Re: Narsisti 'haistaa' uhrin

Viesti Kirjoittaja selma »

Totta tuo,niin hyvä itsetunto että siedin häneltä todella paljon.En viitsinyt alkaa tyhjästä riitelemään vaan koitin ymmärtää ja etsiä syitä entisestä elämästään miksi hän syytti kaikesta muita ja hoki vain hän on hyvä mies ja kaikki muut miehet eivät olleet mitään!
Muutaman kerran kun hän jutteli tuttavapariskunnan elämästä ja syytti miestä,pariskunnan riidoista esitin jos vika olikin naisessa, hän suuttui minulle.Antoi luunapin käteeni ja teki sitä usein kun puhuin jostain mistä hän ei halunnut tai hän käsitti puheeni niin että loukkasin häntä vaikka en todellakaan koskaan tehnyt niin, vältin viimeiseen asti loukkaamasta sanoin tai teoin.
Tämä mies jopa sanoi muutaman kerran että olen liian sinisilmäinen(ei kiltti) ja luulen että pakeni luotani siksi kun huomasi etten todellakaan ollut sinisilmäinen ja pelkäsi että jää verekseltään kiinni juonistaan mitä ne sitten olivatkin(uusi uhri(nainen) tai etsi jotain jonka siivellä elää paremmin...)huomasin että aloin voida suhteesa pahoin ja hänkin huomasi sen ja kysyi miksi olen suhteessa hänen kanssa ja kun vastasin etten tiedä tuli siitä se suurin riita ja hän lähti.Onneksi!! misä siis liian kiltti kun en edes ovea osoittanut hänelle vaikka hän loukkasi sanoin ja teoin,parempi varmaan niin koska hän itse suuttui ja lähti niin ei palaa enään! nyt laastaroin sydäntäni, kuinka joku voi olla noin PAHA vaikka en ansainnut sitä millään tavoin!!!
pikimusta

Re: Narsisti 'haistaa' uhrin

Viesti Kirjoittaja pikimusta »

En voi kirjoittaa nyt mitä tahdon kun se on mieleen poljettu että minähän se olen se viallinen ja syyllinen ihminen kaikkeen mikä menee mönkään. On varmaan niin poljettu ja onkin.!
Toisinsanoen

Re: Narsisti 'haistaa' uhrin

Viesti Kirjoittaja Toisinsanoen »

Se on olevinaan niin täydellinen. Se lukee kaiken narsismista ja uhoo sitä kääntäen ongelman entiseen puolisoonsa. Mikä se on? Koska inhimillisyyttä sillä ei ole. Ei empatiaa. Sen tuhon vimma millä se tahtoo tuhota entisen puolisonsa on valtava.
Se on pelottava. Se uhkailee. Se kiristää.
Sitä ei pääse karkuun.
Se on kammottava ajatuskin. Mikä se on?

Hän ei katsonut koskaan kunnolla silmiin. Hän rähjäsi kotona. Hakkasi nyrkillä seiniä. Pelotteli väkivallan uhalla. Hakkasi sanoilla ja passiivisuudella. Hän pelkäsi aina kuitenkin jotain.
Sit hän muuttui. Enää on taistelutanner jossa kaikki haavat revitään auki. Mikään ei ole omaa.

Onneksi kaikki se onjo vuosien takana. Voimia kaikille jotka joutuu uhriksi.
Vieras

Re: Narsisti 'haistaa' uhrin

Viesti Kirjoittaja Vieras »

Puolisoni saattaa lapseltamme riuhtaista vihaisesti jonkun tavaran kädestä, jos hän esim. puree kirjan reunaa, tästä lapsemme sitten rupeaa itkemään hysteerisesti ja hän ei reagoi tähän itkuun mitenkään ja sen lapsen itkun jälkeen lapsemme menee vähän kuin pyytämään anteeksi äitiltä käytöstä, vaikka äiti tuossa toimi väärin vihan vallassa ja töykeästi. Koska itkuhun siitä helposti Puolisoni on siis saanut lapselleni jo olon, että hänen tunteissaan on jotaki vikaa. Lapsemme on vähän yli vuoden. Hän ei ole osoittanut empatiaa lastamme kohtaan oikein koskaan. Tiedän sen hänen ajatuksistaan, jotka hän on kertonut, ne ajatukset on lähinnä vihamielisiä.

Minun puolisoni tuntuu aina vetelevän naruja, ainakin hän mestari suututtamaan minun niin, että keskustelut raukeavat, häntä tuntuu tietävän heikot kohdat paremmin, kun minä.
Ihan suoraan sanottuna kauhistutta nykyään hänen työnä käydä, koska niistä reissuista jää poikkeuksetta hajotettu olo. Hän tekee aina tilanteista draamaa. En oikein aina
itsekkään tiedä mitä siellä tapahtuu, koska olen useimmiten mennyt sinne hyvällä mielellä, tuntuu vain, että hän vetelee naruja niin, etten aina itsekkään tajua tilanteita.
Hazy

Re: Narsisti 'haistaa' uhrin

Viesti Kirjoittaja Hazy »

Olen tässä vasta reillun kuukauden sisään paneutunut kunnolla narsismin tunnistamiseen tai sen todentamiseen. Luin kihlattuni lähdettyä elokuussa kirjan joka auttoi tuntemaan omaa itseään, tai parikin. Toinen käsitteli liikaa kiltteyttä. Nyt monta kuukautta kihlattuni lähdön jälkeen olen alkanut huomaamaan että hänestäkin löytyy paljon narsistisia piirteitä. Ja käytin sanaa hänestäkin, sillä minulla on suhteellisen varmasti pahempi ongelma toisen narsistin kanssa, joka vaikeuttaa elämääni. Tämä narsistiksi toteamani henkilö pystyy päättämään jostain niin tärkeästä asiasta toisen elämässä kuin kodista. Hän on pystynyt rajoittamaan elämääni, joka on jotenkin creepiä.

Alan uskoa että oma luonteeni vetää puoleensa narsisteja. Nyt kun olen alkanut jo huomaamaan näitä piirteitä, huomasin niitä myös äidissäni. Tavassa miten hän puhuttelee isää. Isä on aina väärässä ja tekee pienet asiat ihan väärin. En voinut olla nauramatta kun äiti sanoi johonkin että kun hän on sitä mieltä niin silloinhan se asia on niin. Pienenä hän määräsi mitä pistää päälle. Minusta on yksi kuva ala-asteen koulun päättäjäisissä jossa seison kädet puuskassa kun jouduin laittamaan äidin valitsemat vaatteet. Että olin vihainen. Hän on yrittänyt määräillä mitä teen hiuksilleni. Kun muutin kotoa on niiden hiusväri muuttunut moneen kertaan ja permanenttiakin olen kokeillut. Äiti myös arvostelee ihmisten painoja. Häpesin häntä jollain sukujuhlilla kun hän sanoi serkulleni ihan suoraan että painoa on vähän liikaa. Minulle hän mainitsi myös ylipainosta (housukoko oli 44 silloin). Mietin pitkään mitä tuommoinen voisi saada aikaan jossain herkemmässä, syömishäiriön mahdollisesti. Sain pyöreitä täytettyäni äidiltä kirjeen, joka osittain selitti hänen käytöstään ja sitä tunnetta että ei minusta välitetä. Vain isä oli saanut puhuttua äidin pitämään minut. Hän ei ollut halunnut lapsia.

Minulla on lapsena ollut huoneen seinällä pieni mietelauselma, tee toiselle niinkuin toivoisit itsellesi tehtävän. Olen aina uskonut ihmisten hyvyyteen. Nyt vasta tajuan että on olemassa yksi "ihmislaji" tai "häiriö" joka ei ole hyvä. Empatian puutetta olen nyt tähän ikään mennessä saanut kokea kahdessa suhteessa, josta viimeisin oli pidempi ja vasta vähän aikaa sitten päättynyt. Yksi tapahtuma nousi keskusteluja lukiessani mieleen viime kesältä jolloin satutin itseäni vahingossa ja kipu oli melkoinen. Kihlattuni suukotti kipeää kohtaa, mutta koska se sattui, hän ei saanut ihan haluamaansa reaktiota. Hän käsitti että en häntä rakasta ja vetäytyi taakse. Minä siinä kivusta itkien sanon että minuun sattuu. Ja toinen vain alkaa selvittämään en taida enää häntä rakastaa, enkä ole sellainen ja tällainen. Vetisin silmin en voinut käsittää mitä hän sanoo, ja sanoin edelleen että minuun sattuu. Ei mitään vaikutusta. Minulla olisi ihan liikaakin esimerkkejä tällaisista tapahtumista. Minua on syyllistetty, mutta entisen kihlattuni mielestä hän ei syytä ketään. Ja nämä saattaa olla vielä samassa lauseessa. Luulin pitkään hänen ongelmansa johtuvan lapsuuden aiheuttamista traumoista ja se sai minut ymmärtämään kaikkia hänen oikkujaan. Hän onneksi lähti. Olin aluksi surullinen ja itkin ja mietin miten hän voi minut jättää kaikesta huolehtimaan ja yksin ongelmien kesken. Ei mennyt kovinkaan montaa viikkoa kun näin jo painajaisia että hän palaa. Se oli herättävää. En halunnut häntä takaisin. Hän oli "tehnyt" minulle palveluksen ja lähtenyt. Ei mennyt kuin pari kuukautta kun sain lukea sähköpostini rauhassa. Tässä samalla alkoi asioiden setviminen ja käytännön järjestelyt eron jälkeen, kun sain huomata että yhdestä narsistista, entisestä kihlatustani ei ole apua asioiden hoitoon (vaikka se auttaisi häntäkin) ja ihminen joka erittäin suoraan vaikuttaa asioiden järjestelyyn vaikuttaa olevan oikein klassinen narsisti. Taidan olla oikea narsisti magneetti... Välillä tämä saa minut ajattelemaan että minussahan se vika on, eihän tällaisia ihmisiä voi olla, saati näin paljon. Minun on pakko olla väärässä. En usko että olen väärässä. Olen lukenut kirjan vailla omaa tuntoa, lukuisia artikkeleita ja olen suhteellisen varma, että olen keskellä narsistisoppaa...
Vastaa Viestiin