Sivu 1/2

Narsistin juttelemistyyli

Lähetetty: 06 Syys 2018, 17:05
Kirjoittaja GreatPretender
Onko kellekään tuttua vierailut, joiden aikana narsistisia piirteitä omaava henkilö pitää jatkuvia monologeja itsestään? Siis minuuttitolkulla itsekehua ja tarinoita, joissa opetus on, ettei heidän silmilleen kannata hyppiä? Ja usein tarinat on kerrottu kymmenet kerrat. Keskeyttää ei saa...

Re: Narsistin juttelemistyyli

Lähetetty: 06 Syys 2018, 17:15
Kirjoittaja krassi
On erittäin tuttua, valitettavasti.

Re: Narsistin juttelemistyyli

Lähetetty: 07 Syys 2018, 18:45
Kirjoittaja Venica
Kyllä ja paljon itsensä uskottelua :shock: :shock: :shock:

Re: Narsistin juttelemistyyli

Lähetetty: 07 Syys 2018, 21:08
Kirjoittaja Harmaus
Riippuu narskusta.

Re: Narsistin juttelemistyyli

Lähetetty: 08 Syys 2018, 22:42
Kirjoittaja Venica
Joo tääkin kehui aina että:
- kun hänestä tulee isä niin.hän ei ikinä lastansa hylkää. Noh toisin kävi toisen kerran jo
- kun hän saa aina töitä jostain.Jos hän haluaa. Häntä ihan kosiskellaan töihin. Noh kyllähän tuo talvet työttömänä on
- alusaa hän kehui miten.hän kovasti koiransa kans lenkkeilee ja juoksee. Ei mun kans käyny yhdelläkään lenkillä ei edes tyttöä vaunulenkillä
- hän kun tekee oikeaa ruumiillista työtä niin hänpä on paljon kovemmassa kunnossa kuin bodaajat. Niiden.kun.pitäis oikeaa työtä tehdä niin ne ei jaksa tehdä mitään
- hän se oli niin.hyvä koulussa oli yli 8 keskiarvo. Saatana edes osaa yhdyssanoja oikein kirjoittaa tai pilkkuja laittaa kohdilleen
- englannissakin oli hyvä koulussa. Saakeli ymmärrä elokuvasta mitään ilman suomalaisia tekstityksiä
Hahaa. Varmaan lista Jatkuisi loputtomiin...
:lol: :lol: :lol:

Re: Narsistin juttelemistyyli

Lähetetty: 10 Syys 2018, 12:43
Kirjoittaja GrayRock
Kokemukseni yhdestä covert/closet narsistista on sellainen, että puhetta syntyy vain ja ainoastaan käytännön asioista. Eli on aivan turha yrittää keskustella esimerkiksi parisuhdeasioista tai tunteista, koska niihin aiheisiin ainakaan tällä narsistilla ei ollut mitään sanottavaa. Hänestä oli hyvin vaikea ottaa selvää, eikö hän ihan tietoisesti halua sanoa yhtään mitään vai eikö hän saa ajatuksiaan kasaan. Välillä tuntui, että hän ajautui täydelliseen lukkoon eikä enää kuullut mitään mitä hänelle sanoi.

Mitä sitten tuli ns. asiakeskusteluun, niin siinä narsistilla oli jo valmiiksi mietittynä miten asioiden pitäisi mennä. Saattoi kysyä mielipidettä, koska silloin olisi päässyt esittämään joustavaa, jos olisin päätynyt samaan kuin hän. Mutta jos kävi niin, että olin eri mieltä, niin narsisti ei kyllä antanut milliäkään periksi. Perusteluksi hänen puoleltaan riitti se, että hän on jotain mieltä. Tai että hän tietää, koska on äiti. Hän siis kirkkain silmin ankkuroi argumenttinsa esimerkiksi siihen kiistattomaan tosiasiaan, että hän on äiti ja pelkkä äitiys antaa lapsen asioista päättämiseen etulyöntiaseman. On sanomattakin selvää, ettei tuolta pohjalta saa minkäänlaista järkevää keskustelua aikaiseksi: mielipiteelläni ei ole mitään väliä, koska olen pelkkä isä ja isät taas (tähän voit laittaa minkä tahansa vanhakantaisen yleistyksen). Se, että pyrin perustamaan argumenttini mahdollisimman objektiivisesti lapsen etuun ei auta, koska mitä minä lapsen edusta tiedän.

Nykyään emme enää kasvotusten juuri lainkaan juttele. Yritän asettaa rajat siihen, että käsittelen hänen kanssaan vain lapseen liittyviä asioita ja niitäkin vain sähköpostitse. Hän kapinoi rajoja vastaan ja yhdistää viesteihinsä henkilökohtaisia vaatimuksiaan sekä lähettelee viestejään lähes joka päivä esim. SMS:llä. Koska hän tietää, että pystyn nykyään jättämään vastaamatta hänen henkilökohtaisiin tarpeisiinsa, hän koittaa keksiä jotain sellaisia ongelmia ja huolia, mitkä saisi liitettyä lapseen. Vielä parempi, jos asiaan saa liitettyä myös syytöksen minua kohtaan. Esimerkiksi hän usein toistaa sitä, että me emme tee hyvää yhteistyötä. Hän ilmaisee huolensa hyvin epämääräisesti ja antaa viestin vastaanottajan tehdä johtopäätökset. Eli jos yhteistyömme ei ole hyvää, niin hän ei tietenkään nosta esille yhtäkään asiaa, mitä hän aikoo muuttaa omassa käytöksessään. Yhtä hyvin hän voisi sanoa, että "sinä teet hyvän yhteistyön mahdottomaksi", mutta hän osaa pääsääntöisesti vältellä suorien syytösten esittämistä. Päätavoite kun näyttäisi olevan huomion hakeminen, oman älykkyyden ja loogisuuden esittely sekä toisen enemmän tai vähemmän suoran moittimisen.

Olen antanut ystävieni lukea viestinvaihtoamme ja he sanovat hänen viesteistään paistavan hyvin suoraan läpi vihamielisyys ja se, että hän sabotoi keskustelua. Minulle ystävieni tuki on tällaisessa tilanteessa hyvin tärkeää, jotta voin paremmin varmistaa olevani häntä kohtaan mahdollisimman reilu, joustava ja asiakeskeinen. Olen silti välillä huolissani siitä, että näkevätkö viranomaiset ja/tai sosiaaliviranomaiset varmasti saman, jos joskus joku ryhtyisi käymään läpi viestinvaihtoamme. Koko ajan saa myös olla tarkkana, etten provosoidu ja ryhdy antamaan hänelle takaisin samalla mitalla. Silloin nimittäin olisi entistäkin vaikeampi sanoa, kumpi keskustelijoista on rakentava ja kumpi ei. Harmillista tässä on tietysti se, että yhteinen lapsi on se pakottava tekijä sille, miksi kaikkia viestintäyhteyksiä narsistin suuntaan ei voi katkaista. Narsisti tietää sen ja käyttää sitä tosiasiaa häikäilemättömästi hyväkseen. Hänen huomatessa, että vastaan hyvin lyhyesti ja asiakeskeisesti, hän vain keksii jonkin isomman ja epämääräisemmän asian. Jos en edelleenkään reagoi, hän ryhtyy syyttämään minua kommunikoimattomuudesta ja vetoaa siihen, että nykyinen luonapitomalli vaatii huoltajien välistä saumatonta yhteistyötä - niinhän viranomaisetkin ovat sanoneet. Keskustelun takana ei siis loppujen lopuksi ole useinkaan yhtään mitään muuta kuin se, että hän yrittää vakuuttaa minulle ja itselleen olevansa voimakkaampi, älykkäämpi ja kaikki ratkaisun avaimet ovat hänellä. Ja ainoa mitä kautta hän voi minuun enää vaikuttaa on yhteinen lapsemme, jonka menettämistä hän haluaa minun pelkäävän.

Re: Narsistin juttelemistyyli

Lähetetty: 16 Marras 2018, 13:56
Kirjoittaja erskunnax
Esimerkiksi hän usein toistaa sitä, että me emme tee hyvää yhteistyötä.
Hahahaa!!

Just tota sain myös kuulla milloin käräjäsovittelussa, milloin perheneuvolassa jne. -Tosin sillä erolla, että tuota kommenttia seuranneiden 2 min aikana narsku jo "suu vaahdossa" oli kertomassa, kuinka hänen uusi miehensä oli mustasukkainen tästä vanhempien välisestä yhteistyöstä ja kuinka siitä seurasi paljon riitelyä. Siis: Oliko tuo eksäni uusi puoliso riidanhaluinen siksi, että huono yhteistyömme oli LIIAN huonoa, vai oliko kenties yhteistyö sittenkin olemassa, toisin kuin juuri 2 min aikaisemmin oli kerrottu? :lol: :lol:

Re: Narsistin juttelemistyyli

Lähetetty: 17 Touko 2019, 11:53
Kirjoittaja Emäntä
Minun ex-mieheni harrasti paljon yksinpuhelua. Saattoi paasata monta tuntia asiasta kun asiasta vaikka keskellä yötä kun olisin halunnut nukkua. Tivasi minulta vastauksia milloin mihinkin syytöksiin, mutta ei halunnut kuitenkaan kuulla vastauksia. Aggressiivinen ja kaikkitietävä puhetyyli. Suhteen alussa ja toisinaan myöhemminkin osasi puhua halutessaan hyvin kauniisti, kirjoitteli runoja ym. Normaali tasapainoinen keskustelu oli täysi mahdottomuus.

Re: Narsistin juttelemistyyli

Lähetetty: 17 Helmi 2020, 08:46
Kirjoittaja MariaR
Joo kyllä. Nimenomaan hirveä uho ja hyökkäys päällä muita kohtaan jatkuvasti, aina löytyy joku ihminen jota haukkua.. Ja tietenkin narsisti on aina oikeassa ja on näille "idiooteille" "opetuksen".

Re: Narsistin juttelemistyyli

Lähetetty: 05 Touko 2020, 12:13
Kirjoittaja Willow74
..hämmästyn joka kerta kun luen uutta aihe-aluetta, että miten samanlaista elämää me täällä vierailevat ihmiset elämme!!
Myös minun mieheni rakastaa omaa ääntään, tai näin minä sen koen. Koko ajan on äänessä, vaikka mitään järkevää ei sanokaan.
Saatan kiinnittää huomiota vaikka siihen että vajaan tunnin kaupunkimatkalla autossa minä en välttämättä sano sanaakaan ja hän
puhuu taukoamatta. Ja siis ihan mistä vaan, yleensä itsestään, joko siis siitä kuinka sairas ja kipeä hän on (ei mitään muuta diagnisoitua
sairautta kun rasvamaksa) ja mihin sillä hetkellä sattuu, siitä miten hän on vaan hyvä kaikessa mihin hän ryhtyy, aivan sama puhutaanko
työnteosta (ollut työttömänä viimeisen vuosikymmenen), mistä tahansa urheilulajista, jotka hän hallitsee koska kaikkea on harrastanut, 80-luvulla!
Kuinka pitäisi sitä ja tätä ja tuota...Pitäisi-mies. Kaikkea pitäisi, mutta vähän saa aikaan. Ja koska minulle on sanottu jo vuosia, että ketään ei kiinnosta sun juttus niin monesti sitä on vaan hiljaa.
Mistään päivänpolttavasta on turha kotona jutella, koska kanta/mielipiteet on niin kylmiä, että en niitä halua edes kuulla, puhutaan nyt sitten Koronasta tai metoo kampanjasta tai mistä tahansa ihmisoikeuksista. Kun on vaan hänen totuus.
Tunne-elämän asioista vielä vähemmän, koska on vaan hänen tunteet, jotka hänelle ovat siis faktoja. Ja sen kerran kun yritän omista tunteistani puhua, esim. silloin kun olen pahantuulinen (koko ajan) tai kireä ja hän kysyy, että no mikä sua nyt vaivaa, ja yritän mahdollisimman seikkaperäisesti kertoa,
että olen väsynyt enkä jaksa tätä enää, en pidä siitä miten puhut minulle ja kuinka koko ajan kritisoit tai arvostelet, niin vastaus on, että no mitäs oot tollanen tyhmä läski...ei siis oikeasti halua tietää, eikä häntä vähempää kiinnosta.
Mutta pääasia että hän saa äänensä kuuluviin ja melua maailmaan.
Vielä tähän loppukaneettina, tästä syystä tuntee olevansa niin YKSIN, vaikka fyysisesti olen koko ajan, siis kaiken kotona vietetyn ajan, mieheni kanssa, niin olen yksin.