Syntipukki ja lemmikki

Narsistinen vanhempi voi aiheuttaa lapsilleen puutteita itsetunnossa, itseluottamuksessa ja selviytymisestä elämässä aikuisiässä sekä haasteita luottaa toisiin ihmisiin.

Valvojat: Karju, NinniAnniina

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (Narsismin uhrien tuki ry) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
Surusilmä1962
Viestit: 13
Liittynyt: 23 Marras 2023, 11:43

Syntipukki ja lemmikki

Viesti Kirjoittaja Surusilmä1962 »

Ei ole ollut helppoa kasvaa lemmikin vieressä. Pienestä pitäen kuulin ylistyspuheita siitä miten lemmikki osasi laulaa ,soittaa,piirtää ,tanssia. Miten hän oli niin hyvä tyttö,josta vanhemmat olivat ylpeitä. Kukaan muu ei yltänyt samaan,en varsinkaan minä. Häntä ei saanut arvostella lapsena eikä aikuisenakaan Me tappelimme alvariinsa ja totisesti osasin pitää puoleni.
Me kävimme samaa koulua.Lemmikki oli mallioppilas minä kulutin aikaani koulun käytävällä maleksien.Opettaja vertasi minua kiitettävän usein sisareeni tyyliin..."Mikset sinä voi olla niinkuin..."
Joka kerta vastasin hiljaa mielessäni ,että siksi,kun minä en ole sisareni vaan minä ja olen erilainen. Ääneen en uskaltanut sanoa sitä. Olimme vastakohtia. Hän arka ja ujo,tunnollinen . Minä rasavili,aina menossa.Koulumatkaa emme koskaan kulkeneet yhdessä. Kun lähdin ekalle luokalle niin sisareni teki selväksi sen,ettei halua yhdenkään kaverin tietävän sitä ,että olemme siskoksia. Jos juoksin hänet kiinni niin hän pysähtyi paikalleen vihaisesti alas katsoen,eikä puhunut sanaakaan . Ei hän nähnyt kyyneleitä jotka pyyhin lapaseen jatkaen yksin matkaani. Jotenkin siihen tottui.Hän häpesi sitä,että olen hänen siskonsa ja vielä rumakin. Tätä hän toisteli koko lapsuuden minulle.Enkä minä ollut ruma. Hän toivoi usein ,että kuolisin,koska olin pilannut kaiken syntymällä samaan perheeseen. Lähellä kuolemaa kävin ,kun 9-vuotiaana jää petti altani ja upposin reisiä myöten jääkylmään veteen toisella puolella järveä. Kotiin selvisin kuin ihmeen kaupalla enkä uskaltanut kertoa siitä kenellekkään.

Lapsena se sai aina kaiken ensin,kun sille tulee muuten niin paha mieli. Kukaan ei miettinyt miten paha mieli tuli syntipukille,kun aina piti kaikessa antaa siskolle. Lemmikki sai tahtonsa läpi aina,jos ei muuten niin itkupotkuraivarin avulla. Mulle se ei antais mitään hyvää ei silloin eikä vieläkään.Kun kummitäti antoi lahjaksi mulle erikoisen kauniin helminauhan ja Lemmikille perinteisen se nappasi helmet käsistäni ja heitti ne raivoissaan punavaahteran oksille niin korkealle ettei pieni saanut edes haravalla niitä alas. Isä ei niitä alas hakenut,kun ei pitänyt helmiä niin tärkeinä. Mulle ne oli.Hetken ilo vaihtui järkyttyneeksi parkumiseksi,hiipuen vähitellen hiljaiseksi itkuksi. Siihen punavaahteran alle sitten nukahdin auringon lämmittäessä.Eipä edes äiti lohduttanut.
Kun voitin kirjoituskilpailut,lemmikki repi raivoissaan palkinnon alla olevan kauniin vaaleansinisen vanun riekaleiksi nauraen ilkeästi. Sitä oppi pitämään suunsa kiinni jos jossain olikin parempi.
Aikuisena se saattoi tulla kotiin ja haukkua vaan sen takia ,jos mulla meni hyvin. Hyvin harvoin tsemppaa tai rohkasee ,auttaa. Kun mä löysin kirjontatyöt sen piti heti näyttää että osaa niitäkin tehdä. Kun menin laulutunneille se liitty kuoroon.Syyksi se sanoi ,että innostui itsekkin. Musta se oli aika selkeästi kilpailuhenkeä ja halua näyttää että on parempi. Joskus se nauratti.
Kun mulla oli vaikeeta se oikein hehkutti miten hyvin sillä menee.Yhtä se ei osannut Se ei saanut lapsia. Kun mä onnistuin saamaan ainokaiseni se oli tosi ilkeä mulle.Kotona sitte äiti osti itselleen ja Lemmikille kauniit geelikynttilät. Mä sain parin euron Pirkka kynttilän harmaan HARMAAN.Lemmikille ostettiin kallis kukkakimppu,mulle parin euron esikko .En kuulemma välitä kauniista asioista . Juttuhan oli just niin päin,et mä tykkään väreistä,kaikesta kauniista ja kimaltelevasta,koruista yms. Narsku vaan päätti et syntipukki ei tykkää tai siihen ei kannata satsata. Nää kaks komppaa sitä kaikessa eikä koskaan kyseenalaista.. Helppoa ei ole ollut kasvaa lapsesta saakka ilman perheen tukea. Tuki saatiin jostain muualta,onneksi.

Lemmikki ei kestä kritiikkiä, suuttuu,kun tottunut kehuihin.Minä hämmennyn kehuista,kritiikin kestän paremmin lmeenkään värähtämättä. Kun narsku kuolee kuitenkin miten käy Lemmikin lasilinnassaan,kun kukaan ei heittelee ruusunlehtiä hänen pihatielleen. En ksadehfi hänen taitojaan vaan sitä,että hän sai kaiken rakkauden,tuen ja kannustuksen,minä vain rippeet,vaatteet ,ruoan. Tunneperäisesti ihan yksin jätetty.

Marraskuun runo on hyvä. Se kertoo millainen minun silti niin rakas sisareni Lemmikki on. Minä,minä ,minäää,muttet sinä