Narsistin uhrin uuden kumppanin mietteitä

Voit kirjoittaa oman tarinasi.

Valvojat: Karju, Notavictim

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (NUT ry.) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
Taskulämmin
Viestit: 2
Liittynyt: 17 Syys 2020, 09:40

Narsistin uhrin uuden kumppanin mietteitä

Viesti Kirjoittaja Taskulämmin »

Olen seurustellut jo jonkin aikaa henkilön kanssa, jonka ex-puolisossa on paljon narsistisen persoonallisuushäiriön piirteitä. Edellinen suhde heittää yhä pitkän varjon kumppanini sekä meidän parisuhteemme päälle. Vaikka kaikista pahin vahinko kohdistuu toki itse uhriin, vaikuttaa narsistin toiminta valitettavasti myös muihinkin ihmisiin. Vaikka tiedän, että omat tuntemukseni eivät mitenkään vertaudu siihen tuskaan mitä itse uhri kokee, joudun kuitenkin myös painimaan itse monien vaikeiden tunteiden kanssa. En ole löytänyt juurikaan tietoa tai vertaistukea tässä tilanteessa eläville, joten kirjoitan tässä omia ajatuksiani siinä toivossa, että täältä löytyy kohtalonkumppaneita tai joku saisi niistä vertailupohjaa omaan tilanteeseensa. Otan kiitollisena vastaan kaikki mahdolliset kommentit sekä neuvot. Kirjoitan tänne kumppanini luvalla ja kannustamana.

Tiesin, että kumppanini entinen liitto päättyi pitkälti hänen ex-puolisonsa uskottomuuteen, mutta muuten luulin alkuun, että heillä oli ollut ihan hyvä ja onnellinen liitto. Vähitellen sain kuitenkin erilaisten minulle kerrottujen asioiden myötä oppia, että liitossa oli ollut jo alusta alkaen erilaisia haasteita varsinkin ex-puolison taholta; sairaalloista mustasukkaisuutta (joka johti todella kummalliseen käytökseen), manipulointia, henkistä ja fyysistä väkivaltaa, kyvyttömyyttä / haluttomuutta selvittää asioita, omien puutteiden projisointia kumppaniin, empatian puutetta ja niin edelleen. Tässä vaiheessa itselläkin alkoi jo nousta päässä punaisia lippuja, mutta kun kumppanini joutui eron jälkeen ilmeneen masennuksen vuoksi hakemaan apua terapeutilta, tuli häneltä hyvin nopeasti selkeä vastaus; ex-puolison käytös antoi todella vahvoja viitteitä narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Henkilöä ei toki ole koskaan diagnosoitu, eikä sillä toisaalta ole väliäkään. Kun kumppanini alkoi hankkia enemmän tietoa häiriöstä sekä lukea muiden uhrien kertomuksia, oli hämmentävää, kuinka moni asia olisi hänen mukaansa voinut melkein olla suoraan hänen omasta elämästään. Sillä, haluaako ex-kumppania kutsua narsistiksi, häiriöiseksi vai pelkästään kusipääksi ei ole sinällään merkitystä. Hän on toiminut hyvin samalla tavalla kuin moni narsisti, joten hänen jättämänsä jäljet ovat sitä myötä samanlaisia.

Kumppanillani on useampia omasta näkökulmastani kummallisia toimintamalleja, jotka olemme vähitellen tunnistaneet hänen edellisestä suhteestaan johtuviksi. Sairaassa suhteessa joutuu kehittämään selviytymiskeinoja, jotka normaalissa suhteessa sitten aiheuttavat kitkaa. Konfliktitilanteessa (tässä tapauksessa siis kyse hankalien asioiden selvittämisestä keskustelemalla, ei mistään huutoriidasta) kumppanini saattaa sulkeutua täysin. Suhteen alussa puhuimme siitä, kuinka kummallakin on ollut edellisissä suhteissa vaikeuksia saada toista keskustelemaan asioista. Sovimme, että meidän suhteessamme haluamme, että asiat aina keskustellaan ja selvitetään. Hämmästyksekseni monesti kumppanini kuitenkin sitten hiljeni täysin, eikä puhunut mitään. Meni todella pitkään, ennen kuin ymmärsin, että kyseessä ei ole hänen valintansa. Hän sai lopulta selitettyä, että kyseisessä tilanteessa hän ikään sulkeutuu eikä hän pystyisi puhumaan, vaikka haluaisikin. Tätä ymmärtääkseni esiintyy muillakin narsistin uhreilla, ja yritän omalta osalta huomioida tämän, enkä ottaa sitä mykkäkouluna. Seksin saralla kumppanini on hyvin kummallisella tavalla katkaissut tunneyhteyden, ja seksi onkin hänelle enemmänkin eräänlaista suorittamista, johon liittyy paljon sääntöjä. Tiedän, että tähän asiaan on edellisessä suhteessa liittynyt painostusta, vaatimista sekä kaupankäyntiä. Vaikka hän onkin yleensä todella empaattinen ihminen, saattaa hän joskus tölväistä todella loukkaavasti ilman, että hän itse tuntuu huomaavan asiaa. Kun asiasta keskustellaan, hän ymmärtää sanoneensa ikävästi ja pyytää vilpittömästi anteeksi, mutta tiettyjen asioiden (varsinkin seksin) osalta hänelle on kehittynyt kummallinen sokea piste.

Kumppanini sairastui suhteemme alkuvaiheessa edellisen liittonsa aiheuttamaan keskivaikeaan masennukseen, johon liittyi myös huonoimpina hetkinä itsetuhoisia ajatuksia. Itselläni oli ollut hyvin raskaat edelliset pari vuotta ja työstin omalta osaltani myös edellisen pitkän liittoni eroa, sekä painin terveydellisen haasteiden parissa. Lisäksi meidän molempien työelämä oli samaan aikaan eräänlaisessa murroksessa, joka toi lisäkuormitusta elämään. Yritin olla kumppanini tukena niin hyvin kuin vain osasin ja kävimmekin todella pitkiä keskusteluita hänen tunteistaan sekä entisestä parisuhteesta. Tätä myötä tuli altistuttua toisen ihmisen entiselle suhteelle paljon enemmän, kuin mikä on tavallista ja tämä tietysti rasitti meidän omaa alkutaipaleella olevaa suhdettamme sekä pakotti itseni taistelemaan mustasukkaisia tunteita vastaan. Monet yöt menivät valvoessa, kun toinen saattoi herätä pahasta unesta rintaa puristavaan ahdistukseen ja minä yritin epätoivoisesti halata pois sitä kaiken ilon maailmasta pois syövää toivottomuuden tunnetta. Lopulta terapiaan meno käänsi kumppanini osalta kelkan pois jyrkänteen reunalta ja pitkä sekä raskas toipumisprosessi (joka on vielä kesken) pääsi vihdoin alkamaan. Oma jaksamiseni oli tässä kohtaa jo myös todella äärirajoilla, enkä ole vielä läheskään toipunut. Tilanne on yhäkin vaikea ja huonoina päivinä on vaikea perustella itselleen, miksi jaksaisi vielä taistella. Ja samalla sitä tuntee syyllisyyttä omasta huonosta jaksamisestaan, kun näkee toisen kamppailevan vielä suurempien traumojen parissa.

Tiedän paljon asioita, mitä kumppanini ex-puoliso on tehnyt, mutta en onneksi kaikkea. Hän on kohdellut toista ihmistä sellaisilla tavoilla, että en valitettavasti voi tuntea häntä kohtaan juuri minkäänlaista kunnioitusta. Vaikka en niitä toki koskaan toteuttaisi, joudun kuitenkin painimaan myös erilaisten kostofantasioiden parissa. Ulospäin liitto näytti onnelliselta ja monet ystävät sekä sukulaiset pitävät häntä edelleen hyvänä tyyppinä. Hän on kertonut suhteen päättymisestä omaa paikkansa pitämätöntä versiotaan. Ainakin omasta näkökulmasta näyttää siltä, että hän ensin liki tuhosi toisen ihmisen ja sai sen jälkeen jatkaa elämäänsä ihan kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Huonoina päivinä tekisi mieli suolata kyseinen kusipää täydellisesti ja kertoa koko maailmalle, millainen henkilö on oikeasti kyseessä. Tietenkään tämä ei varsinaisesti hyödyttäisi mitään, mutta eipä näitä tunteita valitettavasti saa millään kytkimellä poiskaan napsautettua.

Uskomaton. Ihmeellinen. Kaikkea sitä mitä oli aina halunnut. Näillä sanoin kumppanini on kuvaillut edellisen suhteensa alkuvaihetta. Tuntuu todella pahalta tietää, että hän ei tule koskaan puhumaan meidän suhteemme alkutaipaleesta samalla tavalla. Nuo ylisanat on varattu sille pettävälle, valehtelevalle ja väkivaltaiselle kusipäälle. Ei sille ihmiselle, joka päivästä toiseen on yrittänyt omalta osaltaan paikata tuon ihmisen jättämiä tuhoja. Ja vaikka sitä ei tehdä ylisanojen takia vaan rakkaudesta, tuntuu se silti todella pahalta. Minä en ehkä koskaan tule olemaan mitään niin upeaa, kuin se valheellinen esitys jolla narsisti koukuttaa uhrinsa. Ja vaikka sen takana ei ollut mitään todellista, niin hetken aikaa kumppanini koki kuitenkin ne tunteet. Heidän suhteensa alun hän muistaa maagisena ja ihmeellisenä. Meidän suhteemme alku on sen sijaan ollut täynnä pimeyttä ja tuskaa. Ja se tieto satuttaa. Jokainen meistä kuitenkin haluaisi olla omalle kumppanille se kaikkein ihanin, eikä mikään taskulämmin korvike jostain ihmeellisemmästä.
Belle
Viestit: 48
Liittynyt: 13 Huhti 2019, 21:30

Re: Narsistin uhrin uuden kumppanin mietteitä

Viesti Kirjoittaja Belle »

Ymmärrän hyvin tunteitasi ja kuulostaa ihanalta, miten tuet kumppaniasi. Fakta on (tai itseasiassa mutu!), että narsisti saa ihmisen tuntemaan "syvemmin", kuin normaalilla tunne-elämällä varustettu kumppani. Hyvässä ja pahassa. Narsistin kumppani voi tuntea hetkellisesti syvintä onnea ja seuraavassa hetkessä suurinta tuskaa. Hyvää voi muistella jälkikäteenkin hyvänä kokemuksena, vaikka sen tietääkin valheeksi. Mutta uskon, että narsistisen suhteen jälkeen, siis siitä toivuttuaan, ihminen osaa arvostaa tavallista, vakaata elämää, eikä kaipaa niitä tunnehuippuja enää ollenkaan. Uskon, että olet juuri mitä kumppanisi arvostaa ja haluaa nyt.

Ja se tunteiden "syvyys" johtuu oikeastaan haavoista, jotka narsisti aiheuttaa tai repii auki. Todellisesta rakkaudesta ei näissä suhteissa lopulta ole kyse puolin eikä toisin.

Teillä sen sijaan voi olla jotain aitoa.
solacium
Viestit: 28
Liittynyt: 15 Elo 2020, 14:54

Re: Narsistin uhrin uuden kumppanin mietteitä

Viesti Kirjoittaja solacium »

Olen ollut samankaltaisessa tilanteessa kanssasi. Koko kuvio narsistisen peronallisuushäiriön omaavasta ex-puolisosta aukesi meille molemmille vasta useiden vuosien seurustelun jälkeen. Olemme yhdessä tehneet hirvittävän paljon työtä toipumisen eteen ja ymmärtääksemme juurisyitä sekä omalle että kumppanini ex-puolison toiminnalle. Käymme molemmat lisäksi terapiassa selvitelläksemme omia haavojamme. Tämä yhdistelmä on tuntunut olevan avain terveempään itsetuntoon ja rajojen vetämisen opetteluun. Ja samalla olemme lähentyneet myös toistemme kanssa ja luottamuksemme toisiimme on lisääntynyt.

Tunnelin päässä on valoa täällä. Varmasti myös siellä. <3
Taskulämmin
Viestit: 2
Liittynyt: 17 Syys 2020, 09:40

Re: Narsistin uhrin uuden kumppanin mietteitä

Viesti Kirjoittaja Taskulämmin »

Kiitos molemmille ihanista ja tsemppaavista viesteistä. Oli jännä huomata, kuinka jo pelkästään ajatusten jäsentäminen tänne kirjalliseen muotoon helpotti omaa oloa ja antoi myös kumppanilleni paremman kuvan omista tuntemuksistani. Välillä on parempia päiviä ja välillä puolestaan huonompia, mutta tällä hetkellä meillä molemmilla tuntuu olevan luottavainen fiilis tulevaisuuden suhteen. Matkaa on vielä paljon jäljellä ja monia haavoja paranneltavana, mutta onneksi molemmilla on vierellään ihminen johon voi luottaa ja jonka kanssa voi nauraa myös sen itkun keskellä. Sitä "täydellistä" tilannettahan elämässä ei pääsääntöisesti koskaan ole, joten tämä tarjoaa myös hyvän muistutuksen siitä, että pitäisi osata iloita kaikesta siitä mitä sillä hetkellä elämässä on.
Vastaa Viestiin