Tapailinko narsistia?

Narsistit parisuhteessa/avioliitossa. Täällä voit keskustella kaikista parisuhteeseen, avioliittoon yms. liittyvistä asioista.

Valvojat: Karju, Notavictim

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (NUT ry.) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
Retu
Viestit: 4
Liittynyt: 17 Tammi 2022, 19:46

Tapailinko narsistia?

Viesti Kirjoittaja Retu »

Pitkä tarina, mutta kiitos lukijoille. Yritän vielä prosessoida kaikkea. Erosta on vuosi, jos sitä voi eroksi sanoa. Yhdessäoloa en ainakaan kuvailisi normaaliksi tapailuksi saatika seurusteluksi. Olo on edelleen varsin rikkinäinen, ja käyn terapiassa. Yritän ymmärtää, miksi suhde teki minulle näin paljon pahaa, ja terapeutti toi esille miehen mahdollisesti narsistiset piirteet.

Mies oli hyvä työkaveri aluksi, puhuttiin tuntitolkulla kaikesta, mikä molempia kiinnosti. Ja niitä asioita oli jotenkin uskomattoman paljon! Olin arvoasteikossa töissä ylempänä, mutta sitä ei tuntunut silloin vielä asia haittaavan. Olin silloin vielä naimisissa, mutta liitossa meni huonosti jo useampaa vuotta. Yritin pitää tiedon visusti itselläni, mutta sanoin kerran jotakin, mistä työkaveri nappasi asian laidan. Siitä alkoi sitten mahdoton ralli, jota kesti tapailun alkuun asti. Mies laittoi usein viestiä ja kehui minua ylettömästi joka kerta, kun tuli tilaisuus. Taitava puhuja, kaikkien kaveri vaikka kukaan ei sitä tuntunut kunnolla tuntevan. Ihastuin, mutta en tehnyt asian eteen mitään. Emme tehneet mitään kiellettyä, mutta jossain vaiheessa meni kuitenkin minusta liian pitkälle, ja laitoin viestillä huomanneeni asian. Mies vastasikin tapailevansa jotakuta, ja pahoitteli vain ettei voinut "heittäytyä" suhteeseen minun kanssani. En tiennyt tyttöystävästä siis mitään. Tämä tapailu paljastui varsin vakavaksi suhteeksi, sillä mies muutti naisen kanssa pian yhteen.

Puoleen vuoteen ei tapahtunut mitään, mutta sitten tälle miehelle tuli ero ja alkoi taas sama ralli, kun tiesi minulla menevän liitossa entistä huonommin. Oli tukena ja kyseli kuulumisia, viestitteli puoleenyöhön jne. Kun avioero sitten tuli, meni muutama viikko, kun mies teki ensimmäisen liikkeen ja minä lähdin hölmönä mukaan. Ensimmäinen viikko oli mahtava. Sain kuulla pitkän selostuksen siitä, mitä tarjottavaa miehellä oli ja miten tästä suhteesta tulisi upea ja se kestäisi pitkään, ostettaisiin talo maalta jne. Sitten yhtäkkiä joku muuttui ihan päivässä. Töissä nähtiin ja kaikki oli mukamas hyvin, mutta joku tuntui oudolta. Käytiin treffeillä lähinnä minun ehdotuksesta ja aina sen kotona. Se ilmoitti, kun sinne sai mennä ja yleensä tunnin tai pari sovittua myöhemmin. Mutta enää ei kuulunut viestejä muuten. Tilanne meni vain pahemmaksi, ja parin kuukauden päästä olin jo totaalisen rikki. Avioero olisi jo riittänyt tähän, mutta tämä miehen tekemä pallottelu oli viimeinen isku. Tuntui, kun minua olisi pidetty taskussa ja otettu esille leikkiä varten aina, kun miestä huvitti. Treffeille lähdin aina sillä ajatuksella, että lopetan suhteen, mutta mies olikin treffeillä aina täysin hurmaava ja otti huomioon ainakin aina sänkyyn asti. Seksi oli suhteen ehdottomasti paras ja normaalein osa. Mutta joskus se muuttui samantien, kun hommat oli hoidettu ja käski minun lähteä, vaikka en ollut edes noussut sängystä tai saanut vaatteita päälle. Ihan kuin olisin ihastunut joka kerta uudestaan ja kohta taas joutunut valmistautumaan eroon.

Sain aina jonkun selityksen, miksi siitä ei ollut kuulunut, miksi oli parempi että mentiin treffeille aina minun aloitteesta jne. jne. Sitten se saattoi yhtäkkiä suunnitella lastenhankintaa ja yhteenmuuttoa. Minua ei koskaan otettu mukaan näihin suunnitelmiin, mies saneli, mitä oli jo valmiiksi miettinyt. En myöskään saanut puhua omista asioistani, mies katkaisi puheen pikaisesti ja vaihtoi aihetta. Eksistään se ei koskaan halunnut puhua myöskään, paitsi haukkuakseen niitä. Lähinnä se kehui itseään tai tai toi esille omaa erinomaisuuttaan aina, kun pystyi. Saattoi välillä haukkua minua tai elämäntapaani sivulauseessa jollain pienellä vihjeellä. Sitä tuntui tässä kohtaa rasittavan suunnattomasti, että olin ylempiarvoinen töissä. Kavereita sillä ei ollut kuin yksi, ja sitäkään se ei juuri nähnyt. Somessa satoja kavereita, mutta kukaan niistä ei reagoinut sen postauksiin, mitä pidin vähän outona. Suuttui kerran minulle, kun en ollut maagisesti kotona, kun se olisi käynyt tuomassa jotakin. Asiasta ei oltu puhuttu etukäteen, mutta minun olisi silti pitänyt tajuta olla kotona. Se saattoi ilmestyä oven taakse joskus ilmoittamatta, mutta en olisi ikinä uskaltanut tehdä sille samoin.

Töissä se oli kehunut minun selän takana, miten se ei tarvinnut naisia vuokranpuolittajiksi ja miten se oli iloinen, että oli päässyt edellisestään eroon ja sai olla yksin. Tieto tuli minulle, ja lähetin viestin, että suhde oli loppu. Sain vastaukseksi ihmettelyä ja aidonkuuloista huolta ja jotenkin tilanne päättyi niin, että olin ymmärtänyt kaiken väärin ja harmillisesti sen vuoksi tuhonnut hyvän suhteen. Uskoin kaiken, soitin itkuisena ja pyysin päästä takaisin :oops: . Pääsin takaisin tietyillä ehdoilla. Suhde olisi nyt vähemmän vakava. Mies hermostui todella pahasti lisäksi ihmiselle, joka oli laverrellut minulle. Ekoilla treffeillä tämän jälkeen mies piti pitkän puheen siitä, miten olin hänelle tärkeä, ja että miten meidän välimme piti pysyä hyvänä. Suhde jatkui siitä samanlaisena kuin aina ennenkin, kunnes paria kuukautta myöhemmin en enää vaan jaksanut. Olin jo miettinyt tässä vaiheessa itseni satuttamista ja lopetin suhteen taas. Taas sain osakseni ihmettelyä, tällä kertaa siksi, että eihän tässä suhdetta ollut ollutkaan, kun hän oli vaan kaveripohjalta minua pannut. :( Pyysi anteeksi silloin, mutta ihmetteli pian, että miten minä olin niin suuttunut eikä voitu olla kavereita. Jos sanoin, että kadutti koko suhde, ihmetteli, miksi minun piti ajatella sillä tavalla, että miksi en voinut katsoa asiaa eri kantilta. Ilmoitin blokkaavani sen joka kanavasta, eikä voitaisi olla enää toisiimme vapaalla yhteyksissä.

Myöhemmin selvisi, että mies oli teettänyt minulla töitä projektiin, jota ei ollut enää olemassa ja että se oli valehdellut työtehtävistään muutenkin (aina silloin, kun sen olisi pitänyt tehdä töitä minun alaisena), että se oli ollut koko ajan Tinderissä ja että sillä oli pitkä historia vuoden tai lyhyemmän ajan suhteita aina samanlaisten, nuorempien (meillä oli ikäeroa vajaa 10 vuotta) ja vaaleiden naisten kanssa, jotka olivat menneet ilmeisen rikki näistä suhteista. Osa oli palannut sen luokse takaisinkin välissä. Mies lähti meiltä töistä pian sen jälkeen, kun kaikki paljastui työkavereille. Oli saanut paremman pestin muualta. Paria viikkoa myöhemmin se postasi someen seurustelevansa uuden, vaalean, nuoren naisen kanssa. Asuvat nyt yhdessä ja kaikki on kuulema mahtavaa. Lähetti minulle juuri hyvät uudenvuoden tervehdykset niin kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut. Kuulostaako tämä yhtään narsismilta, vai olenko vain jotenkin superherkkä yksilö..?
Viimeksi muokannut Retu 19 Tammi 2022, 18:42, yhteensä muokattu 10 kertaa.
Retu
Viestit: 4
Liittynyt: 17 Tammi 2022, 19:46

Re: Tapailinko narsistia?

Viesti Kirjoittaja Retu »

Ja terapiassa käyn, koska en vaan pääse yli tunteesta, että minä, ihan fiksu ja suurinpiirtein järkeviä miesvalintoja aiemmin tehnyt ihminen olin tällaisessa tilanteessa niin pitkään, että aloin jo inhota itseäni. Toki myös sen vihan takia, mitä tämä koko asia nykyään herättää, että jotain edistysaskelia sentään...
rikkimennyt
Viestit: 51
Liittynyt: 24 Huhti 2019, 20:45

Re: Tapailinko narsistia?

Viesti Kirjoittaja rikkimennyt »

Kyllä tuo ainakin minun mielestä vaikuttaa erittäin narsistiselta ja kylmältä toiminnalta tuon miehen taholta. :( Narsistin käytös on kokemukseni mukaan erittäin sekavaa ja se lienee osa manipulaatiota, jolla pidetään uhrit varpaillaan. Toisaalta narsisti ei varmastikaan mieti edes tekojensa seurauksia ja kaoottinen elämä on narsistin elämää muutenkin. Mutta omalla kokemuksellani voin sanoa, että kauheinta oli juuri tuo tuollainen jatkuva epävarmuus, hämmennys, tunteiden vuoristorata, pelko ja turvattomuus sekä nöyryytys, jota narsisti sai kokemaan. Yhdessä hetkessä hän saattoi luvata kaiken tukensa, lupaili sitä sun tätä, toisessa hetkessä hylkäsi kylmästi, halveksui jne. Aivan kuten kerroitkin. Luultavasti kyseinen tyyppi on nähnyt, että käyt vaikeaa elämän vaihetta läpi (avioero) ja iskenyt juuri silloin kiinni. Näin narsistit usein toimivat. Joten et ole ollut tyhmä tms., olet tullut pahasti huijatuksi ja sulla on siksi kaikki oikeus olla vihainen, surullinen jne. Todella hyvä kuitenkin, että pääsit hänestä eroon! Voimia tulevaan.
Retu
Viestit: 4
Liittynyt: 17 Tammi 2022, 19:46

Re: Tapailinko narsistia?

Viesti Kirjoittaja Retu »

Kiitos paljon. Nyt mies kuulema asuu ihan meidän työpaikan vieressä ja on esitellyt sen helposti vajaa 20 vuotta nuoremman uuden tyttöystävänsä meidän työpaikan pihalla entisille työkavereilleen. Kuulema outo ja kiusallinen tilanne. Pelkään, etten pääse siitä koskaan eroon. Pelottaa liikkua pihalla, alkaa oksettaa, kun näenkin sen. Miten olo voi olla taas tällainen, vaikka välillä luulin päässeeni jo yli.

Toinen asia, jota en saa päästäni on se, että mitä jos kaikki onkin sillä nyt ihanaa. Jos minä herättelin sen narsistisen puolen ja teen niin toisellekin miehelle joskus. Voi kuulostaa kummalliselta, mutta tässä olotilassa kaikki tuntuu mahdolliselta...
rikkimennyt
Viestit: 51
Liittynyt: 24 Huhti 2019, 20:45

Re: Tapailinko narsistia?

Viesti Kirjoittaja rikkimennyt »

Varmaan aika monet pohtii sitä, että saiko itse toisen käyttäytymään narsistisesti ja syyttelee itseään, varsinkin toipumisen alkuvaiheissa. Itsekin niin tein. Syytin paljon itseäni ja kuvittelin välillä, että toinen on kaikkien mielestä hyvä tyyppi ja minä olen se ongelma. Kuitenkin tää on käsittääkseni aika tyypillistä narsistin uhreilla. Olet kuullut hänestä juttua, että hän on muitakin naisia tapaillut ennenkin sekä rikkonut heitä, joten tuo kertoo paljon tämän miehen käytöksestä. Näin itsekin sitten jälkeen päin kuulin asioita narsistista sekä muistin suhteen ajalta asioita, joista pystyin päättelemään, etten ole ollut se ainoa henkilö, jota hän on kohdellut huonosti. Mutta tuohon toipumiseen liittyy niin monenlaisia tunteita. Hyvä, kun saat kuitenkin ammattiapua, joka näyttää ymmärtävän narsismia. Itsekin sain ammattiapua ja siitä on ollut iso tuki.
Loputonta
Viestit: 3
Liittynyt: 17 Tammi 2022, 08:02

Re: Tapailinko narsistia?

Viesti Kirjoittaja Loputonta »

On vaikea edetä, kun toivoo ja odottaa, että saisi narsistisen ihmisen ymmärtämään omaa käytöstään ja toisten tunteita. Samalla alkaa itse tiedostaa, että tämä ei ole mahdollista - ymmärryksen saaminen. Tarinoissa toistuu sama kaava, jossa kylmällä manipulaatiolla murretaan toista ihmistä välillä hurmaten. Kylmäävä käytösmalli, jota vastapuoli ei voi ratkaista. Itseni on todella vaikea hyväksyä tätä!
Vastaa Viestiin