33 vuotta kesti ymmärtää

Voit kirjoittaa oman tarinasi.

Valvojat: Karju, NinniAnniina

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (NUT ry.) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
healing
Viestit: 1
Liittynyt: 22 Helmi 2022, 14:15

33 vuotta kesti ymmärtää

Viesti Kirjoittaja healing »

33 vuotta kesti ymmärtää että vika ei ole minussa enkä voi vanhempiani muuttaa. Olen vanhin tytär yrittäjäperheessä, pikkusisko on minua 5 vuotta nuorempi. Elämänä aikana olen ”joutunut” terapiaan yhteensä 4 kertaa ja aina on johtunut lapsuudestani tai vanhemmistani. Lapsena sain ottaa erittäin paljon vastuuta, vanhemmat olivat töissä (koska meidän perheessä työ oli tärkeintä) ja itse olin ”äitinä” pikkusiskolle, siivosin, hoidin puutarha, tein ruokaa, hoidin ruokaostokset jne. Ei ollut ylimääräistä aikaa leikkeille tai kavereille. Ajattelin aina että lapsuuteni teki minusta vahvan kunnes 21 vuotiaana mun ensimmäinen lapsi syntyi. Kun minusta tuli äiti se muutti koko mun maailmaa ja kaikki mielipiteet ja käsitykset vanhemmuudesta ja omasta lapsuudesta meni uusiksi. Tässä kävin taas terapiassa ja psykologi ehdotti että kirjoittaisin kirjeen vanhemmille. Niin tein, selitin että olen surullinen, etten saanut olla lapsi. Olen erittäin surullinen siitä että olin niin yksinäinen, eikä kukaan pitänyt minusta huolta. Pikkusiskollani oli aina minut mutta minulla ei ollut ketään.
Tiedättehän varmasti mitä narsistisi tähän vastasi? No, narsisti ei todellakaan tehnyt mitään väärin, vika oli minussa, olin liian herkkä, muistin väärin jne. Tämän jälkeen en ollut heidän yhteyksissä noin vuoteen. Sitten äitini ehdotti että kävisimme terapiaan kahdestaan ja tässä oma psykologini sanoi että tämä on huono idea. Suostuin silti koska olen aina halunnut korjata välejämme, olen aina halunnut että vanhemmat rakastamaan minua. Kävimme kerran yhdessä terapiassa ja se on kyllä se sydäntäsärkevin asia jonka olen koskaan kokenut. Olin sen jälkeen shokissa ja koko kroppa tärisi monta tuntia sen jälkeen. Kolme vuotta meni ja yritin löytää tieni takaisin vanhempiin, 2018 ne tarjosivat minulle työpaikan heidän yrityksessään. Ajattelin että no niin, nyt voin näyttää niille kuinka fiksu olen, kuinka paljon osaan jne. nyt ehkä voisivat rakastaa minua. Toisin kävi. Lähdin isolta hyvältä työpaikalta loistavilla suosituksilla vanhempien yritykselle. On ollut sellaista tuskaa että joskus ihmettelen miten voin vielä olla hengessä. EI ole väliä mitä teen tai kuinka paljon teen, en koskaan riitä. He ovat jopa kääntäneet muut työntekijät minua vastaan ja valehtelevat minusta.
He ovat tehneet niin paljon. He eivät välitä lapsistani. Siskoni on aina ollut heidän suosikkinsa. He valehtelevat ja sanovat, että olen outo. He alkavat uhkailla, jos en tee niin kuin he haluavat. Se on kuin henkistä väkivaltaa. He eivät ole koskaan vahvistaneet yhtäkään tunnettani. Nyt vasta kun puoli vuotta sitten romahdin taas henkisesti ymmärsin että on pakko päästä pois. Elämäni tulee aina olemaan tällaista niin kauan kuin yritän pitää vanhemmat osana elämäni. Kävin taas terapiassa mutta tällä kertaa halusin vielä tehdä jotain konkreettista, en halua koskaan ikinä enää joutua tällaiseen henkiseen kärsimykseen. Nyt opettelen uusia tapoja, pidän huolta sisäisestä lapsesta ja yritän korjata itseäni. Pitkä matka edessä mutta kyllä minä selviän, olenhan selvinnyt näin kauan.

Aldrig mer igen, jag är stark