Tukea/neuvoa/apua erotilanteeseen

Narsistit parisuhteessa/avioliitossa. Täällä voit keskustella kaikista parisuhteeseen, avioliittoon yms. liittyvistä asioista.

Valvojat: Karju, NinniAnniina

Alueen säännöt
Keskustelufoorumin ylläpitäjä (NUT ry.) ei ole vastuussa foorumin sisällöstä, vaan jokainen kirjoittaja vastaa oman viestinsä sisällöstä.

Asiaton tai loukkaava kirjoittelu keskustelupalstalla tai yksityisviestein ei ole sallittua. Mikäli joudut loukkaavan kirjoittelun kohteeksi tai huomaat sellaista, tee siitä ilmoitus valvojille.
Asiattomasta tai toisia loukkaavasta viestityksestä seuraa varoitus. Mikäli varoituksen jälkeen häiriköinti jatkuu, käyttäjä poistetaan keskustelufoorumista. Ylläpidolla on oikeus sulkea törkeästi käyttäytyvän kirjoittajan käyttäjätunnukset ilman varoitusta. Toisten kirjoittajien ala-arvoinen nimittely ja haukkuminen johtaa välittömästi käyttäjätunnuksen poistoon.

Yritysten, yhteisöjen sekä henkilöiden nimien mainitseminen kirjoituksissa on kiellettyä. Keskustelu käydään yleisellä tasolla, voidaan puhua ”esimiehestä, alaisesta tms” nimiä mainitsematta. Henkilöt ja organisaatiot eivät saa olla tunnistettavissa kirjoituksesta. Säännön rikkomisesta seuraa kirjoituksen poisto sekä varoitus.

Tekstin suora kopioiminen muista julkaisuista on kiellettyä. Viestit, joihin on kopioitu koko artikkeli tai pitkä lainaus, poistetaan.Linkit ja sitaatit ovat sallittuja. Toisilta sivustoilta löydettyjä tekstejä saa siteerata omassa tekstissä kohtuullisesti, kunhan mainitsee lähteen. Muistathan,että sanoituksia, runoja ym. suojaa tekijänoikeus, laista tarkemmin http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Keskustelujen linkittäminen toisille foorumeille ei ole suotavaa foorumin luonteen vuoksi.
Foorumin tekstejä ei saa kopioida tai käyttää opinnäytetyön, artikkelin tai muun julkaisun materiaalina ilman lupaa. Aineiston keruuta varten, ota yhteys ylläpitoon, sillä jokaiselta kirjoittajalta pitää saada suostumus erikseen.
MissDiesel
Viestit: 2
Liittynyt: 11 Elo 2022, 14:36

Tukea/neuvoa/apua erotilanteeseen

Viesti Kirjoittaja MissDiesel »

Hei.
Tässä uusi palstalainen joka kaipaa nyt välitöntä vertaistukea, apuja, neuvoja, ihan mitä tahansa.
Olen 6 vuotta ollut narsistin kanssa yhdessä ja melkein koko aika rakkaudentäyteisen ensihuuman jälkeen on ollut yhtä helvettiä. Fyysisiä pahoinpitelyjä on ollut 10, kahdessa oli ampuma-ase mukana, yhdessä veitsi, koivunhalkoa, yms. No fyysinen kipu loppuu joskus, mutta tää hemmetin henkinen kipu. Mitä sille voi tehdä?

Tuska sisällä on valtava, erota olen koittanut monta kertaa ja aina kaikki yritykset on mennyt pilalle kun olen mennyt takaisin. Typerän tästä tekee sen, että en ees ole uskonut niitä hyviä ja kauniita, mitä on luvattu, vaan lähinnä pelko on saanut minut palaamaan.

Tilanne on se, että jos en tälläkään kerralla onnistu, niin en tiä jaksanko sitten enää yrittääkään. Mulla on nyt jo mennyt kolmen lapsen huoltajuus, omakotitalo, ystävät, työt. Mulla ei käytännössä ole jäljellä enää mitään, ei edes arvokkuuttani.

Millä ihmeellä te olette selvinneet? Nyt kaikki apu kehiin, että mä nousisin tästä suosta. Suomeksi APUA ❤️
Dunya
Viestit: 126
Liittynyt: 26 Joulu 2021, 08:45

Re: Tukea/neuvoa/apua erotilanteeseen

Viesti Kirjoittaja Dunya »

MissDiesel,

ihan alkuun. Älä syyllistä itseäsi. Nämä suhteet ovat sairastuttavia. Älä koe häpeää siitä, että olet mennyt takaisin suhteeseen. Muistan kun olin itse taas kerran tässä suhteessani ja hetken päästä keskellä painajaista. Mietin miten olen taas tässä tilanteessa ja olin niin pettynyt ja häpeissäni. Elin kaksoiselämää. Suurin osa lähipiiristäni luuli, että tämä suhde oli jo aika päivää sitten loppunut. En kehdannut enää sanoa, mikä tilanne oli. Minullakin oli tässä suhteessa väkivaltaa kaikissa muodoissa ja kuolemanpelko. Hän oli niin hullu että oikeasti uskoin että hän olisi voinut tappaa minut halutessaan. Vihaisena ollessa hän muuttui ihan eri ihmiseksi enkä saanut häneen kosketusta. En saanut kosketusta siihen ihmiseen hänen sisällään, kenet tunsin. Fyysinen satuttaminen ei lopulta oikein edes sattunut. Sitä varmaan dissosioi itsensä pois noista tilanteista. Mutta se henkinen puoli sattui. Kun jotenkin näki itsensä ikään kuin ulkopuolelta avuttomana, alistettuna ja tilanteensa hyväksyen. Kuulin tuolloin, että uhri (käytän mieluummin sanaa kokija) lähtee suhteesta pois keskimäärin seitsemän kertaa ennen kuin pääsee pois.

Tuo on tosi surullista, mitä kaikkea olet menettänyt tämän suhteen vuoksi. Tiedätkö, minä ymmärrän tuon ja ymmärrän tuon sairaan suhteen kamalan mustan aukon joka imee kaiken puoleensa. Tämä minun tapaukseni halusi, että annan lapseni isälle "koska lapset kuuluvat hänelle enemmän kuin sinulle ja tämä isä nauttii vapaasta kun sinä hoidat ja huolehdit lapset. Hänellä on rahaa enemmän kuin sinulla..." Hän myös halusi, että annan asuntoni pois ja muutan hänen lähelle yksiöön. (Hänelle se olisi ollut aika kätevää.) Hän halusi eristää minut kaikesta. Hän halusi että lopetan typerässä työssäni (olin todella hyvä ja tykätty työssäni ja se oli minulle sydämessäni). Ja hän halusi että luovun tavaroistani ja alan valmistautumaan siihen että muutan hänen kanssaan hänen kotimaahansa. (Maahan missä ei ole minkäälaista turvaa eikä pelastautumisen mahdollisuutta.) Tiedätkö, minä olisin voinut menettää kaiken. Viimeisenä vuonna minulla oli lastensuojelu elämässäni mukana koska tämä mies alkoi väkivaltaiseksi ja uhkaavaksi kotona kun lapset olivat kotona. Lastensuojelu olisi saattanut sanoa, että he katsovat ettei lapset voi olla kanssani koska meillä on kotona väkivallan uhka. Onneksi näin ei tapahtunut. Kerroin heille suunnitelmani kadota. Mutta ymmärrän sinua, kun kerrot mitä tämä suhde on sinulle maksanut.

Jos lähdet tästä suhteesta pois, voit saada pienin askelin takaisin sitä mitä olet menettänyt. Jos pysyt suhteessa, nämä pysyy menetettyinä. Sinun tulisi saada se oma äänesi vahvemmaksi. Se mitä hyväksyt ja mitä et. Se, mille annat elämäsi ja mille et. Emme saa mitään aikaa takaisin. Uusintaa ei voi ottaa.

Sanot, että sinulla ei ole mitään jäljellä,ei edes arvokkuuttasi. Tiedätkö, tämä sinulla on jäljellä. Tiedätkö miksi hän pitää sinusta kiinni kynsin ja hampain? Koska sinä olet arvokas. Nämä ihmiset eivät ota uhrejaan oman rajan alapuolelta. He kokevat, että he ansaitsevat vain hyvää. Muista aina tämä. Sinä olet häntä arvokkaampi.

Auttaisiko sinua vaikka podcastien kuuntelu? Onko sinulla spotifya? Siellä on todella hyvä Tommy Hellstenin luento "Ihminen tavattavissa" jossa aiheena narsismi. Minä muistelen miten heräsin kun kuulin, että narsistista irtaantumiseen tarvitaan melkein alkukantainen vimma, ikään kuin eloonjäämisvietti herää ja pelastautuu. Tällöin sitä tekee isojakin asioita katse eteen päin suunnattuna. Toimii, eikä mieti. Tiedätkö miten sammakot keitetään? Ne laitetaan lämpimään veteen missä ne kellottelee tyytyväisinä. Ne eivät pomppaa vedestä pois kun se kuumenee. Hitaasti kuumenevaa vettä ei huomaa ja yhtäkkiä he kiehuvat vedessä ja kuolevat. En tiedä onko tämä totta, mutta vertauskuvana hyvä. Me kokijatkaan emme ole huomanneet hiljalleen muuttunutta kokonaisuutta kunnes olemmekin olleet painajaisessa sisällä.

Sinulla on suhteessasi väkivaltaa. Tämä hämärtää meidän ajattelukyvyn. Minä elin niin vahvassa kuolemanpelossa että tiedän millaista se on kun poliisi, turvakoti tai kukaan ihminen ei voi auttaa. Minulla ainoa mahdollinen ratkaisu oli suunnitella katoamiseni. Mikään lähestymiskielto, poliisin puhuttelu tmv. ei ole tehonnut. Ihminen, joka ei kunnioita muita ihmisiä eikä instansseja, nauraa tuollaisille. Hän ei säikähdä. Päin vastoin, nämä toimivat hänelle uutena kimmokkeena rangaista toista. Jossain vaiheessa voi lakata pelkäämästä ja siinä kohdassa tämä tekijä oikeastaan menettää valtansa sinusta. Niin kauan, kun joutuu pelkäämään, hän saa vedeltyä oikeista naruista ja tahtonsa läpi. Hyvällä tai pahalla.

Kun katselet tätä kaikkea, tiedät itsekin että rakkauden alle kirjoitettuna tämä on todella irvokasta etkä ole ansainnut tällaista suhdetta. Sinulla on pitkä tie edessäsi kuntoutumisen suhteen. Aloita se mahdollisimman pian niin olet puolen vuoden päästä jo pidemmällä. Mieti mitä konkreettista oman elämän aloittaminen vaatii. Miten nopeasti tämä olisi mahdollista aloittaa? Et ole velkaa tällaiselle ihmisille mitään. Hän kohtelee sinua törkeästi ja sinulla on oikeus sanoa että pidä tunkkisi ja jatkaa matkaasi.
MissDiesel
Viestit: 2
Liittynyt: 11 Elo 2022, 14:36

Re: Tukea/neuvoa/apua erotilanteeseen

Viesti Kirjoittaja MissDiesel »

Kiitos vastauksestasi.

Olen lukenut sen moneen kertaan ja joka kerta itkien. Tekstisi on niin samankaltaista kun mitä itse koen.
Tämä häpeä ja syyllisyys on todella kuluttavaa ja tuhoavaa. Jälleen kerran olen siinä pisteessä että en tiedä onko vika sittenkin minussa, onko minulla todella niin vakava mielenterveyden ongelma, että en vaan itse sitä ymmärrä. Tällä hetkellä on todella voimakas luovuttamisen tahto, en löydä voimia poistumiseen enkä jäämiseen. Yhtä hyvin voisi olla olematta.

Spotifytä en voi yksityisesti kuunnella, puolison kanssa yhteinen tili siellä. Muutenkaan en juuri puhelimella voi olla, paitsi yksittäisiä pieniä hetkiä kun saan olla yksin. Elämäni on siis erittäin rajattua, minulla ei ole minkäänlaista sosiaalista elämää. Ei sometilejä, ei kavereita, ei työpaikkaa, ei mitään. Edes sukulaisiin en saa olla yhteydessä.

Pelkään että kuolen, lähden tai jään. Olen jopa valmistellut käytännön asioita siltä varalta että henki lähtee ja vaikka ennen en ole kuolemaa pelännyt, niin nykyään pelkään. Huomaan miettiväni että mitä sitten tapahtuu, jatkaako sielu elämää ja pääsen sitä kautta osaksi lasteni elämää, ns suojelusenkelinä vai joudunko silloinkin vain sivusta seuraamaan mitä maanpäällä tapahtuu.
Tähän väliin täytyy kyllä sanoa että tuo sinun sammakko-kommentti sai minut ajattelemaan, ja oloni on just kun sillä sammakolla.

Itselläni on samat kokemukset poliiseista ja turvakodeista. Hyviä tahoja varmasti niille, keillä ei ole vastapuolella hengenvaarallista narsistipsykopaattia. Mutta kun sellainen laitetaan vastaan esimerkiksi minulle, tunne-elämältä herkälle ja kiltille ihmiselle jonka oma tahto on nujerrettu jo aika päiviä sitten, niin ei siinä auta viranomaiset eikä muutkaan tahot, eikä niiden vakuuttelut. Minun puolisoni taustatkin ovat sellaiset, että poliisit ei yhden partion voimin lähde häntä tapaamaan, sen verran vastustusta menneisyydestä löytyy.

Anteeksi kun juttuni pomppii asiasta toiseen, mutta yksi mikä aiheuttaa omalla kohdalla ihan kohtuuttomia ahdistuksia on se, että tuntuu, että osa ihmisistä luulee että pysyn täällä omasta tahdostani, että tää olisi jotenkin mun oma valinta. En osaa selittää asiaa, että ei ole oma valinta, vaan pelko ja toisen psyykkaus on saanut asiat tähän, että olen liki lamaantunut. Jatkuva ylivireystila saa aivot toimimaan kummallisilla tavoilla.

Kiitos tosi paljon vastauksestasi vielä kerran, merkitsi minulle enemmän kuin uskotkaan ❤️
Dunya
Viestit: 126
Liittynyt: 26 Joulu 2021, 08:45

Re: Tukea/neuvoa/apua erotilanteeseen

Viesti Kirjoittaja Dunya »

MissDiesel :( sinä uskalsit onneksi tänne palstalle. Tiedän tuon mitä kuvailet, uskon ainakin niin. Minut pelasti lopulta se kun tämä ihminen lähti tästä maasta. Nyt voin hengittää vapaasti. Siitä huolimatta hän yritti pitää yllä manipulaatiota ja kiristämistä. Näillä ihmisillä on ihan hirveä voima ja imu.

Minä loppuajoista havahduin siihen, kun ahdistuneena aivoni lohduttivat minua että jonain päivänä kuolen ja tämä painajainen loppuu. Säikähdin näitä ajatuksia sillä en normaalisti toivo kuolemaa. Minulla on vakaumukseni ja tämän vuoksi en pelkää (enää) kuolemaa, mutta sen armollisuus edessä tuntui liiankin houkuttelevalta. Lisäksi minuun tuli piireitä joita minussa ei oikeasti ole. Kerron tästä esimerkin. Tämä mies oli minulle vihainen ja taas yhden kerran pelasi kanssani niin, että tulikin yks kaks kaupunkiini ilmoittaen, että "tule hakemaan minut asemalta" ja alkaen autossa taas kerran tenttaamaan minua miten idiootisti taas ajattelinkaan, maalaili kuvia eteeni miten laittaa minut pian hautaani, lepää sen jälkeen puoli vuotta ja nauttii naisista (koska olen uuvuttanut hänet, hänen täytyy nauttia hetki) ja sitten tappaa itsensä. Minulla oli lasten kassit autossani ja olin ollut menossa viemään niitä lasten isän kotiin. Tiesin, että tämä mies saisi sätkyn tästäkin. "Sinäkö niitä kasseja roudaat, haluatko nähdä sen miehen vai mitä, haluatko takaisin hänen luokse? Sun lapset on niin lellittyjä että oksettaa." Hän halusi mennä suoraan kotiin. Sanoin hänelle että viedään lasten kassit. Peruutin auton lasten kodin autotallin eteen. Mieheni oli halunnut ajaa ja hän komensi "et nouse autosta, et sano kenellekään mitään, et puhu sanaakaan, et edes katso sitä miestä." Lapset vaistosivat että tilanne on outo. Lasten isä käveli auton taakse, moikkasi hämillään ja vain hymyli. Häpesin niin paljon! Kun lähdimme ajamaan, mieheni alkoi huutamaan autossa. "Vittu mikä huora lapsesi on" ja räki auton oven sisäpintaan sen merkiksi kuinka häntä oksetti. Olin aivan puuduksissa. Juurikin tuota mitä kuvasit että ihan kuin minua ei olisi ollutkaan. Ihan kuin olisin ollut vain elävä kuori ja sisus jossain. Hän huusi miten lapseni oli paiskannut auton oven kiinni kovaa ja tämä oli sen merkki ettei hän kunnioittanut häntä, minua eikä autoa. Sanoin ettei tuo nyt ole niin iso asia ja lapsella oli kädet täynnä tavaroita ja varmisti että ovi menee kiinni. "Älä saatana puolusta niitä vaan sano että minä olen oikeassa ja sano että vitut lapsista he ovat typeriä ja minä sanon heille myöhemmin!" Mietin siinä keskustaan tultaessa että tämä riittää nyt. Etten halua tätä miestä kotiini enää ikinä. Yhtäkkiä minut täytti niin iso epätoivo että se purkautui täysin yli. Hän ajoi autoa, minä nappasin vauhdissa siitä avaimet irti ja mies menetti näin etulyöntiasemansa. Hän rupesi huutamaan hädissään autossa "Vittu, mitä sä teet, oletko hullu, mikä sulle tuli?" Käännyin häneen päin ja kiljuin että en enää ikinä halua olla hänen kanssaan että mieluummin kuolen kuin olen hänen kanssa. Nappasin auton avaimista kiinni ja painoin sen kiinni ranteeseeni. Katsoin häntä ja sanoin että näetkö, ja aloin leikkaamaan ihoani. Hän oli aivan puulla päähän lyöty. Auto oli pysähtynyt keskelle autotietä, avasin oven ja yritin ulos. Hän nappasi minusta kiinni ja kuiski että tule nyt autoon ei mitään hätää, ihmiset katsoo, haluatko minulle ongelmia. Minun olisi pitänyt päästä siitä saman tien ulos mutten ollut tarpeeksi nopea. Ihmisiä käveli ohi ja katsoivat mutta kukaan ei tehnyt mitään. Lamaannuin kun mietin ettei tämäkään auttanut. Hän sanoi että olemme vaarallisesti keskellä tietä ja uusi autoni voi mennä rikki jos joku ajaa meitä päin. Hän sanoi että hän lähtee kotiin, ajaa lähellä olevalle rautatieasemalle. Hän lupasi näin. Annoin avaimet ja tiesin jo että hävisin tämän taistelun. Hän ajoi mitään sanomatta kotiimme, mitään puhumatta talutti minut kotiin ja siellä alkoi riepotteluni. Tällä kertaa hän meni siinä pisimmälle mitä ikinä. Istuin lopulta olohuoneen lattialla ja toistelin itselleni "kaikki on hyvin ei mitään hätää." Parvekkeen ovi oli auki ja alas oli pudotusta. Hetken mietin että tänään kuolen. Enkä edes pelännyt, mietin vain että vihdoin tämä päättyy.

Minä siis muutuin toiseksi ihmiseksi. Säikyksi, olin kuin varjo itsestäni. Olin aina huolissani, aina peloissani siitä että teen jotain väärin. Luovutin koska koin että ympärilläni on jotain minua isompaa eikä kukaan tiedä tilannettani enkä osaa edes selittää sitä niin että joku ymmärtäisi minua. Kun kerroin työkaverilleni ja hän oli kauhuissaan, hän tuki minua poliisille ja turvakotiin. Ymmärrän että hän haki parastani. Ja sanoi että se on minun oikeus ja minun tulisi viedä tämä oikeuteen. Mutta kun on itse kerran ollut tuossa tilanteessa, tietää että se on hengellä leikkimistä eikä todellakaan halua tehdä niin. Sitä haluaisi jonkun oven tai ikkunan, josta voisi poistua pois niin ettei tämä hirviö koe menettävänsä kasvojaan ja kokisi että lähdetään eri suuntiin niin ettei toisesta ole uhkaa eikä hänelle tarvitse tehdä mitään. Minusta oli poliisikin huolissaan ja sanoi suoraan että Suomesta katoaa ihmisiä ulkomaille, että se on ihan todellisuutta. Tämä mieheni oli Lähi-Idästä ja fantasioi ennen lähtöään siitä että hän vain kaappaa minut ulkoa ja vie mukanaan. Hän kertoi että tiedänkö että autolla saa salakuljetettua ihmisen rajojen yli helposti. Uskon tämän.

Minä tiedän tuonkin kun ei uskalla käyttää nettiä jottei jää kiinni. Minun puhelinta seurattiin ja vahdittiin vahvasti. Vaikkei hän puhunut suomea, hän tarkisti puhelimeni todella ammattimaisesti, otti kuvia joistain sivuista ja kertoi lähettävänsä ne suomea puhuvalle ystävälleen ja jos niistä löytyy jotain, hän tappaa minut. Minä siis MissDiesel tiedän.

Olen tällä hetkellä aika aktiivisesti taas täällä palstalla, nyt on tämä ja ensi viikko vähän kiireisempi. Minulle voi laittaa yksityisviestiäkin jos haluaa. Olen hengessä mukana ja todella toivon, että pääset turvaan ja eroon hänestä. <3
Dunya
Viestit: 126
Liittynyt: 26 Joulu 2021, 08:45

Re: Tukea/neuvoa/apua erotilanteeseen

Viesti Kirjoittaja Dunya »

Lisään tässä vielä sen verran avaukseksi tuohon ehkä hieman sekavaan viestiini, että kun satutin itseäni tuolla autossa, se ei ollut minua. En ikinä normaalisti tekisi sitä. Tuossa hetkessä tuo tunne oli niin voimakas että se ikään kuin ohjasi minua enkä minä sitä. Halusin vain jollain tavalla saada juntattua tämän ihmisen päähän että vihaan häntä enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa ja että mieluummin tapan itseni kuin annan itseni hänelle. Myöhemmin hän oli sitä mieltä, että minut valtasi tuossa hetkessä jokin paha henki enkä ollut oma itseni. Hän muutoinkin saattoi laittaa minun huonoa käytöstä jinnin (eräänlainen paha henki) syyksi jos huomasi ettei saa minua ruuvattua oman mielensä mukaan vaikka kuinka läpsi kasvoille. Tällä tavalla hän ei menettänyt kasvojaan.

Minä en koskaan asunut yhdessä tämän ihmisen kanssa. Olin jo neljän päivän yhdessäolon jälkeen aivan poikki ja yleensä meille tuli tässä vaiheessa riita ja hän halusi että vien hänet kotiin. Hän laittoi nämä riidat minun syykseni mutta oikeasti hän aiheutti ne. Hän alkoi olemaan tuossa vaiheessa täynnä minua ja häntä alkoi ärsyttämään kun ei saanut minusta irti enemmän. Ihan viimeisillä kerroilla kun hän oli luonani, minua alkoi pelottamaan että mieleni hajoaa. Minua pelotti jostain syystä aivan kamalasti. Jos hän jäi minun jälkeeni hereille (minulla oli aikainen aamu), huomasin että pelkäsin että hän tekee lapselleni jotain. Tätä en ollut aiemmin pelännyt mutta tässä kohtaa tuntui ettei hänellä ollut mitään menetettävää. Pelkäsin myös että menetän kaiken. Jouduin melkein kuiskaamaan ääneen itselleni että en ole menettänyt mitään, minulla on sama elämä kuin aamullakin. Minulla on koti, kaikki on hyvin eikä tuo ihminen pysty niitä romuttamaan. Jos olisin asunut hänen kanssa yhdessä, hän olisi hyvin pian tuhonnut minut henkisesti sekä konkreettisesti. Hän olisi tuhonnut elämäni ja tehnyt sen silmää räpäyttämättä "koska tietää minun parhaani paremmin kuin minä."

Nyt kun olet kertonut tilanteestasi, minulla on tunne ettei sinulla ole muuta vaihtoehtoa kuin kadota toiselle paikkakunnalle. Piilottaa tietosi, pysyä poissa somesta tai tehdä niin huomaamattomat sivut ettei hän ikinä löydä sinua. Tämä saattaa tuntua liian isolta tehdä, mutta pyörittele sitä mielessäsi hetki?
Gilda
Viestit: 99
Liittynyt: 19 Huhti 2021, 12:53

Re: Tukea/neuvoa/apua erotilanteeseen

Viesti Kirjoittaja Gilda »

Hei, Dunya. On arvokasta että tuot esiin narsismisuhteen niitä puolia, joita emme mielellämme ajattele silloin, kun vielä olemme suhteessa kiinni. Tarkoitan väkivaltaa, jossa on vaarana hengenlähtö. En tiedä Suomen tilastoja, mutta yleisesti ottaen voi sanoa, että parisuhteessa elävän naisen turvattomin paikka on juuri tuo parisuhde, jota ollaan jättämässä tai jossa eletään jatkuvan uhkan alla. Yhdysvalloissa on osavaltioita, joissa yleisin naisen kuolinsyy on lähisuhdeväkivalta. Luin tiedon juuri kommenteista sivustolta (Websleuths), jossa käsitellään Suzanne Morphew -tapausta, jossa puoliso sai syytteen vaimonsa murhasta, mutta toistaiseksi vapautettiin oikeuden puheenjohtajan saattein, että uusi oikeudenkäynti on mahdollinen.
Dunya
Viestit: 126
Liittynyt: 26 Joulu 2021, 08:45

Re: Tukea/neuvoa/apua erotilanteeseen

Viesti Kirjoittaja Dunya »

Gilda, tuo on ihan totta. Suomikin sijoittuu yhdessä tilastossa kärkiviisikkoon maailmanlaajuisesti naisiin kohdistuvassa väkivallassa. Vaikka tämä maa on yleisesti turvallinen, kotona se ei olekaan enää välttämättä sitä. Minua harmittaa etten enää muista mikä tämä tilasto oli, mutta se tuotiin esiin seminaarissa johon osallistuin ja käsitteli väkivaltaa teemana.

Narsistin kanssa parisuhteessa pahimmillaan voi lähteä henki ja tämä on aivan kammottavaa. Minua auttoi aikoinaan irtautumisessa se, kun aloin hankkimaan tietoa narsismista ja kuuntelin tuntikaupalla you tube-videoita. Kun omaan mieleeni alkoi hahmottumaan, että vastassani on maligni narsisti hyvin vahvasti häiriöinen, se sai vipinää sukkiin. Ymmärsin patologisuuden tämän ihmisen tilassa ja sen, että vaikka seisoisin päälläni hänen vuokseen, hän ei muutu. Minä olin hänelle omaisuutta, jota ei muiden käsiin anneta. Uskoin hänen sanansa kun hän totesi että hänen jälkeensä minulla on edessä hauta.

En yhtään ihmettele niitä uhreja jotka oman tilanteen liian raastavana kokiessaan päätyvät riistämään hengen itseltään. Nämä ovat myös liian surullisia tapauksia. Itsekin lohduttauduin sillä ajatuksella että kuolen joku päivä ja tämä kaikki päättyy. Ja normaalisti olen iloinen ja elämän nälkäinen ihminen. Kokonaisuudessaan tuo on mustaakin mustempaa jota en toivo kenellekään. <3
Vastaa Viestiin